Kielitiede:ergatiivikieli
ergatiivikieli | absolutiivi–ergatiivi-kieli
| ergatiivikieli | |||
| absolutiivi–ergatiivi-kieli |
Määritelmä
kieli, jossa transitiivilauseen objekti (O) ja intransitiivilauseen subjekti (S) merkitään kumpikin absolutiivisijalla ja transitiivilauseen subjekti (A) sitä vastoin ergatiivisijalla
Selite
Ergatiivikielissä ydinargumenttien sijanmerkintä on tässä siis päinvastainen kuin akkusatiivikielten, joihin monet eurooppalaiskielet kuuluvat.
Lisätiedot
Kielet eivät useinkaan ole puhtaasti ergatiivisia tai puhtaasti akkusatiivisia, joten yleisemmin puhutaan nykyisin ergatiivisesta ja akkusatiivisesta systeemistä tai syntaksista.
Lähikäsitteet
- absolutiivi
- akkusatiivikieli (vieruskäsite)
- aktiivi-statiivi
- antiergatiivi
- ergatiivi
Käytetyt lähteet
ComrieB1975, ComrieB1978, Dixon2010b, DixonR1979, ItkonenT1974-1975, KarlssonF2004, SiroP1979
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:ergatiivikieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:ergatiivikieli.)