pääte


pääte

Määritelmä (fi)

kieliopillisen kategorian tunnuksena toimiva suffiksi

Selite (fi)

Suomen kielessä sanan loppuun liittyviä persoonan ja sijan tunnuksia sanotaan päätteiksi. Muut tunnukset tulevat näiden edelle.

Pääte sijoittuu suomen kielessä sanavartalon perään, johdinten jälkeen, liitteiden edelle. Esim. verbeillä on persoonapäätteitä (laula+mme) ja nomineilla sijapäätteitä (laulu+ssa). Tempusta, modusta tai lukua ilmaisevat tunnukset tulevat päätteiden edelle (esim. laula+isi+mme, laulu+i+ssa).

Lisätiedot (fi)

VISK2008 Pääte on nimitys sanan loppuun liittyville kieliopillisen kategorian tunnuksille, esim. verbeillä on persoonapääte (tulen, söimme) ja nomineilla sijapääte (lapsella, kaupunkeihin).

Erikieliset vastineet

ȟluutiba	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
ending	englanti (English)

Lähikäsitteet

johdin
kliitti
persoonapääte (alakäsite)
sijapääte (alakäsite)
tunnus (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

VISK2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kielitiede:pääte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:pääte.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →