Kielitiede:pääte
pääte
pääte |
Määritelmä
kieliopillisen kategorian tunnuksena toimiva suffiksi
Selite
Suomen kielessä sanan loppuun liittyviä persoonan ja sijan tunnuksia sanotaan päätteiksi. Muut tunnukset tulevat näiden edelle.
Pääte sijoittuu suomen kielessä sanavartalon perään, johdinten jälkeen, liitteiden edelle. Esim. verbeillä on persoonapäätteitä (laula+mme) ja nomineilla sijapäätteitä (laulu+ssa). Tempusta, modusta tai lukua ilmaisevat tunnukset tulevat päätteiden edelle (esim. laula+isi+mme, laulu+i+ssa).Lisätiedot
VISK2008 Pääte on nimitys sanan loppuun liittyville kieliopillisen kategorian tunnuksille, esim. verbeillä on persoonapääte (tulen, söimme) ja nomineilla sijapääte (lapsella, kaupunkeihin).
Erikieliset vastineet
ȟluutiba | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
ending | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- johdin
- kliitti
- persoonapääte (alakäsite)
- sijapääte (alakäsite)
- tunnus (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:pääte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:pääte.)