Kielitiede:nomini
nomini
| nomini |
Määritelmä (fi)
substantiivi, pronomini, adjektiivi tai numeraali
Selite (fi)
Termiä käytetään kielissä, joissa on sija- ja lukutaivutusta. Nomineista puhutaan, kun halutaan erottaa nämä sanaluokat verbeistä ja taipumattomista sanoista. Usein termi on monikossa, kuten suomen nominit ja saksan Nomina. Pidettävä erillään englannin 'substantiivia' tarkoittavasta termistä noun.
Lisätiedot (fi)
VISK2008 Nomini on sijassa ja luvussa taipuvien sanaluokkien eli substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien yhteisnimitys.
Erikieliset vastineet
| nominos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| nomiin | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
| nomen | norja (norsk) | |
| nomen | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
| nomen | ruotsi (svenska) | |
| Nomen | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- adjektiivi (alakäsite)
- deklinaatio
- numeraali (alakäsite)
- pronomini (alakäsite)
- substantiivi (alakäsite)
- verbi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
PenttiläA1963, KFT1993, HäkkinenK2007
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kielitiede:nomini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:nomini.)