kliitti | liite


kliitti
liite

Määritelmä itsenäinen morfeemi, joka liittyy foneettisesti edeltävään tai seuraavaan sanaan

Selite kliitti ei ole taivutuspääte; se voi liittyä enkliittisesti taivutuspäätteen perään, esim. Minullakin on koira 'Myös minulla on koira', He ostivatkin koiran 'Toisin kuin luulin, he ostivat koiran'. Sanan eteen liittynyt morfeemi on prokliittinen, esim. ranskan J´ ai lu.

Lisätiedot

VISK2008 Liite on itsenäisenä sanana esiintymätön morfeemi, joka liittyy sananmuotoon, ei vartaloon, esim. sinullahan, teitkö, enkä. Liitepartikkeleita ovat -han ~ -hän, -ko ~ -kö, -ks, -kin, -pa ~ -pä, -s sekä liitekonjunktio -kä. Lähellä liitteitä ovat syntagmaattisten sulaumien jälkiosat, esim. ettei. (» § 125–.) Possessiivisuffiksit eli omistusliitteet ovat pikemmin taivutuspäätteitä kuin liitteitä siinä suhteessa, että ne liittyvät nominatiivimuotoisen sanan vartaloon (piirteesi); ne sijoittuvat kuitenkin muiden taivutuspäätteiden jälkeen (perhettämme, perheessäni). Keskeiset liitepartikkelit liittyvät käytännöllisesti katsoen kaikkien sanaluokkien sanoihin, possessiivisuffiksit eivät.

Erikieliset vastineet

kliittos	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
clitic	englanti (English)
kliitik	viro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

VISK2008, TCA, KoivistoV2013, ELL

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:kliitti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kliitti.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →