sijapääte

Määritelmä sijan tunnus, joka liittyy nominin vartaloon ja ilmaisee sanan tai lausekkeen suhdetta muuhun lauseeseen

Selite Sijapäätteen asu vaihtelee vokaaliharmonian mukaisesti: esim. paperilla - levykkeellä, pienenä - isona. Lisäksi sen muoto riippuu taivutustyypistä: esim. katuun, maahan, veneeseen, perheisiin.

Lisätiedot

VISK2008 Sijapääte on sijan tunnus. Se liittyy sanan vartaloon ja ilmaisee mm., missä syntaktisessa ja semanttisessa suhteessa nominaalinen sana tai lauseke on muuhun lauseeseen: Kirjoitin kirjeen äidilleni illalla. (Ks. myös § 1221.)

Erikieliset vastineet

stedosko ȟluutiba	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
case ending	englanti (English)

Lähikäsitteet

persoonapääte (vieruskäsite)
pääte (yläkäsite)
sija (yläkäsite)
tunnus (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

VISK2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Kielitiede:sijapääte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sijapääte.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →