Folkloristiikka:kulttuuriperintö
kulttuuriperintö
| kulttuuriperintö | |||
| folklorismi | (vältettävä) |
Kulttuuriperinnön käsite viittaa tietoisesti tuotettuun kulttuuripoliittiseen toimintaan ja sen tuotteisiin, joiden päämääränä on usein erilaisten yhteisöllisten identiteettien esittäminen, ylläpitäminen, rakentaminen ja vahvistaminen. Toiminta konkretisoituu usein konservointina, säilyttämisenä, varastointina, löytämisenä, uudelleen luomisena ja revitalisaationa. Kulttuuriperinnön käsitteen avulla tuotetaan nykykulttuuria, joka viittaa menneisyyteen. Huolimatta siitä että kulttuuriperinnön usein ajatellaan olevan olemassa ennen sen identifiointia, kulttuuriperintö syntyy juuri tuottamisensa prosesseissa.
Virallisen kulttuuriperinnön käsite viittaa yleensä Unescon yleissopimuksiin maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Ensiksi mainitun Suomi ratifioi vuonna 1987, jälkimmäisen 2013. Tämän lisäksi kulttuuriperintönä on nähty myös muut kansallista tai kansainvälistä merkitystä tuottavat aineelliset tai aineettomat kulttuurin jäljet, kuten museoiden ja arkistojen kokoelmat, rakennukset, luontokohteet tai rakennetut alueet. Ihmisten arjessa kulttuuriperintönä on tarkasteltu vaikkapa tapoja juhlia, syödä ja niin edelleen. Kulttuuriperintö-käsite nousee usein esille silloin, kun merkittäväksi menneisyyden jäljeksi ymmärretty kohde tai ilmiö on jollakin tapaa uhattuna.
Niin sanotussa kriittisessä kulttuuriperintötutkimuksessa (critical heritage studies) on tarkastelu kulttuuriperintöä sosiaalisesti rakentuneena ja tuotettuna ilmiönä. Tutkimuksessa on keskitytty kulttuuriperintödiskurssien ja niihin liittyvien valta-asetelmien analyysiin. Tutkijat ovat huomauttaneet, että kulttuuri on nähty näissä prosesseissa lähinnä taloudellisena ja poliittisena resurssina. Käsitteen on ylipäänsä nähty edustavan konsensus-näkökulmaa esimerkiksi historian ja etnisyyden kysymyksissä, mikä jättää vain vähän tilaa erilaisten konfliktien ja sosiaalisten erojen tarkastelulle.
Kulttuuriperinnön ajatus nousee länsimaisesta romanttisesta nationalismista ja sitä seuranneista etnonationalistisista ideologioista. Kulttuuriperinnön käsitetettä ovat tieteellisessä kontekstissa edeltäneet mmun muassa fakeloren ja folklorismin käsitteet, joiden avulla on pyritty käsitteellistämään muun muassa perinteen autenttisuutta ja modernissa yhteiskunnassa tapahtuvaa perinteen poliittista ja taloudellista hyödyntämistä. Fakeloren ja folklorismin käsitteitä on kritisoitu niiden arvottavan luonteen vuoksi. Näistä poiketen kulttuuriperintöä voidaan käyttää analyyttisenä välineenä. Tällöin sen avulla voidaan tarkastella kulttuurin hyödyntämisen ja arvottamisen prosesseja monitahoisina ilmiöinä, joissa ruohonjuuritason toiminta, poliittiset intressit ja tieteelliset diskurssit limittyvät toisiinsa.
Englannin termit tradition ja cultural heritage ovat selkeästi toisistaan erillisiä, kun taas suomen sanat perinne ja perintö ovat samaa juurta. Tämän vuoksi perinne ja perintö sekoittuvat arkikielessä helposti ja esimerkiksi erilaisissa kulttuuriperintöprosesseissa niiden voidaan nähdä tarkoittavan samaa asiaa. Tieteellisessä käytössä kulttuuriperinnön ja perinteen käsitteet erotetaan kuitenkin toisistaan: Perinne viittaa samanaikaisesti omaehtoisen tiedon tuottamiseen sekä sen uusintamiseen ja toistamiseen liittyviin merkityksenantoihin. Kulttuuriperintö on liitetty tietoiseen kulttuuriperintötoimintaan ja erityisesti jälkimoderneihin yhteiskuntiin.Erikieliset vastineet
| cultural heritage | englanti (English) |
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Folkloristiikka:kulttuuriperintö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Folkloristiikka:kulttuuriperintö.)