Kielitiede:indeksi
indeksi
| indeksi |
Määritelmä
kielellinen ilmaus, joka osoittaa itsensä ulkopuolelle ja tulee ainakin osittain ymmärretyksi puhetilanteesta käsin
Selite
Indeksi on peräisin Charles Sanders Peircen semiotiikasta. Usein indeksinen merkki on kausaalinen ja kertoo jonkin tarkoitteen olemassaolosta: savu on tulen merkki, tietty liikennemerkki osoittaa kiellettyä ajosuuntaa tai voihkaisu kivun tuntemista. Ihmiskielessä indeksisiä merkkejä ovat esimerkiksi demonstratiivipronominit ja persoonapronominit, joilla on puhetapahtumassa tarkoite, tai pelkästään puhujan asennetta osoittavat muodot, kuten teitittely.
Lisätiedot
Merkkien ikonisuus, indeksisyys ja symbolisuus on sisäkkäistä; jokaisessa merkissä ovat Peircen mukaan nämä kolme ulottuvuutta mukana, eri tavoin painottuneina ja ilmenevinä. Esimerkiksi kielellisinä indekseinä vaikkapa persoonamuodot osallistuvat symbolisella tasolla syntaksiin, ikonisesti taas muodostavat äänteellisesti ja muodollisesti samantapaisia sarjoja keskenään. Ks. myös semiotiikan termiä indeksi
Erikieliset vastineet
| index | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- ikoni (vieruskäsite)
- indeksinen
- indeksinen järjestys
- puhdas indeksi (alakäsite)
- semiotiikka (yläkäsite)
- shifteri (alakäsite)
- symboli (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
PeirceC1965, KarlssonF2004, KFT1993, SilversteinM1976, SilversteinM1993, RojolaL&LaitinenL1998, JK2009, KohnE2013
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:indeksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:indeksi.)