Oikeustiede:optio
optio | optio-oikeus
optio | |||
optio-oikeus |
Oikeuden siirrosta tai perustamisesta ei aina päästä heti yksimielisyyteen. Silloin voidaan sopimus valmistella sisällöllisesti kuntoon. Jos toinen osapuoli on halukas tekemään syntyneen sisältöisen sopimuksen ja toinen ei, voidaan sopia, että tulos sitoo sen hyväksyvää osapuolta ja epäröivä osapuoli saa oikeuden määräajassa päättää, hyväksyykö hän sopimuksen. Silloin toinen osapuoli on sidottu määräajan sopimukseen ja optio-oikeuden haltija päättää, syntyykö sopimus.
Optiota voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä. Se voi liittyä esimerkiksi kauppaan, vuokraan, kustannussopimukseen, leasingiin, lainaan, velaksiantoon (optiolaina), kuljetussopimukseen, johtajasopimukseen, työsopimukseen ja työtaistelun lopettavaan sovintosopimukseen.
Optiota käytetään esimerkiksi urheilijoiden pelaajasopimuksissa sopimuksen jatkumisen ratkaisemiseksi. Urheilija voi sitoutua kahdeksi vuodeksi ja lisäksi sovitaan seuraa sitovasti vuoden jatkosta. Urheilijan on määräajassa ilmoitettava, käyttääkö hän oikeuttaan jatkosopimukseen. Osakekauppojen yhteydessä on myös käytetty optioita. Esimerkiksi eräs kauppaliike kannusti kanta-asiakkaitaan ostoksille lupaamalla, että määrätynsuuruiset ostokset tehnyt kanta-asiakas voi ostaa yhtiön osakkeita etukäteen määrättyyn hintaan etukäteen määrättynä ajanjaksona. Tällaisen osto-option saaja ratkaisi, käyttikö option mukaista oikeuttaan ostaa osakkeita.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
EIF-I, Kivimäki&Ylöstalo1964, Saarnilehto&al2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:optio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:optio.)