osittamisrajoitus


osittamisrajoitus

Määritelmä on laissa tai maankäyttökaavassa asetettu, kiinteistön jakamista osittamalla koskeva rajoitus

Selite

Osittamisrajoitus kiinteistöyksikköjen pirstomista hillitsevänä keinona on yhteydessä historialliseen näkemykseen kiinteistötalouden vapaudesta. Pirstominen on saattanut johtaa perheen kyvyttömyyteen saada tilalta toimentulonsa, vaikeuttaa maatilatalouden tarkoituksenmukaista järjestämistä tai johtaa yhteiskunnan maataloustukien tai muiden etuuksien saamatta jäämiseen.

Osittamisrajoituksia on toteutettu maanjakolainsäädännön nojalla, nykyisin keskeisimmät osittamissäännökset ovat kiinteistönmuodostamislaissa (KML, 554/1995). Lohkominen ja halkominen ovat kiinteistöjen osittamistoimituksia ja niihin rajoitukset vaikuttavat eniten. Vallitseva poliittinen näkemys on, että pirstomiskiellon historiallisia syitä ei tilojen osalta enää ole. Perusteena voi kuitenkin olla alueen erityisarvo esimerkiksi vesivoiman tai kalastuksen kannalta, jota pirstominen vähentäisi. Koskitilaa ei saa halkoa (KML 47.4 §). Yhteisen alueen, erityisesti yhteisen vesialueen ja yhteismetsän jakamista rajoittavat tietyt säännökset (KML 13 luku). Yleiset rajoitukset johtuvat pääasiassa kaavoituksesta (kaavoituspoliittiset osittamisrajoitukset). Niinpä asemakaava-alueella osittaminen ei saa vaikeuttaa kaavan toteuttamista eikä tonttijaosta poikkeavaa uutta kiinteistörajaa saa muodostaa (KML 32 §). Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistön lohkomisen tulee olla sopusoinnussa rakennuspaikan muodostamista koskevien säännösten kanssa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Erkki J. Hollo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HaatajaK1949, HolloE2006, HyvönenV2001, PietiläJ1971, SuomaaV1971

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:osittamisrajoitus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:osittamisrajoitus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →