Filosofia:universaali
universaali
| universaali |
Universaalit voivat olla lajeja (kuten hevonen tai elektroni), joilla voi olla useita yksilöolioita instansseinaan. Ne voivat olla myös ominaisuuksia (kuten punaisuus) tai relaatioita (kuten yläpuolella oleminen), jotka voivat olla usealla eri yksilöoliolla. Joidenkin nykymetafyysikkojen (kuten E.J. Lowe) mukaan universaalit ovat ei-ajallis-avaruudellisia eli "abstrakteja" olioita. Jotkin metafyysikot (kuten David Armstrong) ovat puolustaneet ajatusta, jonka mukaan myös universaalit ovat ajallis-avaruudellisia eli konkreettisia olioita. Tällöin niillä voi olla useita eri avaruudellisia sijainteja jollain ajanhetkellä - esimerkiksi punaisuus voi olla monessa eri paikassa, koska se on monen eri paikkaan sijoittuneen yksilöolion ominaisuus.
Kysymys siitä, onko universaaleja lainkaan olemassa, on ollut yksi ontologian tai metafysiikan keskeisistä ongelmista aina esisokraatikoista lähtien. Kysymys on siis siitä miten ymmärrys tavoittaa maailmaan yhtenäisyyttä luovat piirteet, jotka ovat yhteisiä eri partikulaarisille yksilöolioille. Miten voin esimerkiksi ajatella kaikkia maailmassa olevia yksittäisiä hevosia kun ole nähnyt niistä vain murto-osan? Platonin vastaus kysymykseen oli ideaoppi. Ymmärrykseni avulla voin tavoittaa aistittavan maailman pohjana olevan ideoiden todellisuuden, joka sisältää jonkinlaiset perusmallit esimerkiksi hevosille ja kissoille. Vertaamalla näihin perusmalleihin voin tietää, mikä aistittu olio on hevonen ja mikä kissa. Aristoteleen mukaan ymmärrys tavoittaa maailmaan itseensä kuuluvat partikulaarisissa olioissa läsnä olevat yleiset piirteet. Kun esimerkiksi havaitsen yksittäisen hevosen, ymmärrykseni abstrahoi tämän partikulaarisen olion olemuksen. Tämän jälkeen voin tunnistaa hevosiksi sellaiset oliot, joilla on tämä sama olemus. Nämä kaksi klassista päänäkemystä johtivat suuntauksiin, joissa määritellän universaalien ontologinen asema ja syntyi ns. universaalikiista keskiajalla. Siten niiden olemassaolon kieltävää kantaa kutsutaan nominalismiksi, ja ne hyväksyvää näkemystä universaali-realismiksi.
Logiikassa universaalilauseet väittävät, että jokin asiantila koskee kaikkia mahdollisia tapauksia (vastakohtana vain yhtä partikulaaria koskeva väite).Erikieliset vastineet
| universal | englanti (English) | |
| universel | ranska (français) | |
| universalbegrepp | ruotsi (svenska) | |
| universal | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- konseptualismi
- nominalismi
- partikulaari (vastakohta)
- perheyhtäläisyys
- realismi
- universaalikiista
- singulaari (vastakohta)
- yleiskäsite
Käytetyt lähteet
RaatikainenP1997, KorkmanYrjönsuuri1998, BunninNYuJ2004, KeinänenJVadenT2011, Hakkarainen&Keinänen2023, Lowe2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:universaali. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:universaali.)