Määritelmä
menetelmä ja tutkimussuuntaus, jossa vakiintuneita käsitteitä ja käsityksiä puretaan, hajotetaan, murretaan
Selite
Dekonstruktiivinen lukutapa etsii tekstistä peitettyjä merkityksiä ja vastakohtaisuuksia tekstin ja marginaalin välillä. Marginaalin purkaminen tekstiksi tuottaa aina uuden marginaalin, eikä ristiriita ratkea koskaan. Teksti tulee aina ymmärretyksi uudella tavalla. Merkitykset pakenevat käsistä, eikä niitä itse asiassa ole olemassakaan. Siten määritelmät karkaavat määrittelijältä ja lukijoilta. Dekonstruktio, joka henkilöytyy pitkälti Jacques Derridaan (1930-2004), pyrkii välttämään filosofian perinteisiä dikotomioita ja vastakkainasetteluja ja uudistamaan sen kirjoituskäytäntöjä. Siten dekonstruktio on tavallaan filosofian ja kirjallisuuden välillä - Derrida ei tunnusta tekevänsä kumpaakaan. Hän tuntuu usein puhuvan vain yksittäisistä sanoista tai käsitteistä, mutta tarkasteluja motivoi aina jokin laajempi pyrkimys muunnella ja horjuttaa filosofian perinteen keskeisiä periaatteita ja käsitteitä kuten Jumala tai totuus. Derridan mukaan ajattelun mahdollisuus avautuu vasta kun myönnetään selvittämisen kokonaisuuden mielekkyyden epävarmuus - filosofia suuntautuu hänen mukaansa aina kohti mielekkyyden rajaa. Filosofia ei kuitenkaan voi erottaa itseään kielen kokonaisuudesta. Tätä kautta merkityksellisen maailman kokonaisuus eli mieli (sens) on Derridan mukaan perustavalla tavalla jokapäiväinen asia ja filosofia on sidoksissa siihen. Siten Derridan dekonstruktiossa tekstin kontekstilla on keskeinen rooli - hän pyrkii näyttämään, että niiden merkitys muuttaa kun ne asetetaan toiseen kontekstiin esimerkiksi sijoittamalle ne toiseen narratiiviin. Tämän periaatteen kautta Derrida on haastanut monia länsimäisen filosofian konventioita ja pyrkinyt tuottamaan kokeellisia tekstejä, joissa keskeinen piirre on leikillisyys, kuten pseudonyymien käyttö ja erilaisten typografioiden ja kuvallisten esitysten käyttö. Filosofian ohella dekonstruktio on ollut vaikutusvaltainen tutkimussuuntaus myös mm. kirjallisuustieteessä, kulttuurintutkimuksessa ja arkkitehtuurissa. Derridan väitteet ja tyyli ovat herättäneet toisaalta voimakkaita vastalauseita ja toisaalta harrasta ihailua. On kiistelty paljon siitä, onko dekonstruktionismi akateemista filosofiaa vai ei.
LisätiedotLue Derridasta lisää Logos-ensyklopediasta!
Lähdeviittaus tähän sivuun: Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:dekonstruktio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:dekonstruktio.)
