ehdollinen kauppa

Määritelmä kauppasopimus, jossa sen ehdolla sopimuksen osapuolelle on varattu oikeus purkaa kauppa

Selite

Kaupan ehdollisuudesta voidaan sopia käyttäen omistuksenpidätystä, purkavaa ehtoa tai varaamalla myyjälle oikeus saada myyty esine takaisin tai ostajalle oikeus palauttaa myyty esine. Ehdollisuus voidaan muotoilla purkavaksi tai lykkääväksi ehdoksi. Kauppa on ehdollinen, kun sen sanamuodosta riippumatta osapuolten tarkoituksena on varata ostajalle tai myyjälle oikeus purkaa tehty kauppa. Ehdollisena voidaan tehdä sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden kauppa.

Sovitusta ehdollisuudesta riippumatta ostajalla voi olla oikeus purkaa kauppa lakiin perustuvalla purkuperusteella, ja kaupan osapuolet voivat sopia tekemänsä kaupan purkamisesta vapaaehtoisesti.

Ehdollisuutta voidaan käyttää erilaisissa tarkoituksissa ja erilaisten etujen suojaamiseksi. Ostajalle voidaan varata purkuoikeus, kun halutaan varautua siihen, että ostaja ei kaupan jälkeen voi käyttää kaupan kohdetta suunnittelemallaan tavalla. Useimmiten ehdollisuudesta sovitaan myyjän kauppahintasaamisen turvaamiseksi. Voidaan sopia myyjän oikeudesta purkaa kauppa, jos ostaja ei maksa kauppahintaa sovitulla tavalla. Yleensä ehdollisuudesta sovitaan kuitenkin omistuksenpidätyksen muodossa, esimerkiksi käyttäen sanamuotoa: "kaupan kohde jää myyjän omistukseen kunnes koko kauppahinta on maksettu". Kauppahinnan maksaminen on asetettu omistusoikeuden lopullisen siirtymisen edellytykseksi. Ehdolla on tällöin vakuustarkoitus, ja kysymys on myyjän esinevakuusoikeudesta.

Kiinteistönkauppoja tehdään usein käyttäen omistuksenpidätystä tai purkavaa ehtoa, ja irtainta tavaraa myydään usein osamaksukaupalla. Osamaksukaupat tehdään yleensä käyttäen omistuksenpidätysehtoa.

Ehdollisen kaupan tekeminen johtaa kaupan teon jälkeiseen välitilaan, jolloin ostajalla ei vielä ole täyttä omistusoikeutta. Välitila päättyy ehdon täyttymiseen, esimerkiksi kauppahinnan maksamiseen, tai kaupan purkamiseen. Kiinteän omaisuuden kauppa voidaan sopia ehdolliseksi enintään viiden vuoden ajaksi, eli välitila voi kestää enintään tämän ajan. Kiinteän omaisuuden osalta ehdollisuudesta on sovittava kiinteistönkaupan määrämuodossa, ja kauppa on purettava samassa muodossa tai tuomiolla. Määrämuoto tarkoittaa joko kaupanvahvistajan oikeaksi todistamaa luovutuskirjaa tai sähköisen kaupankäyntijärjestelmän avulla tehtyä luovutusta. Ehdollisuus ja välitila otetaan huomioon lainhuudatuksessa.

Nykyään erilaisia kaupan ehdollisuutta tarkoittavia ehtoja säännellään yhdenmukaisesti. Aiemmin purkavia ja lykkääviä ehtoja koskivat erilaiset säännöt sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden osalta.

Esisopimus voi olla vaihtoehto ehdolliselle kaupalle, kun sen osapuolten osoittama esteen poistuminen tai edellytyksen täyttyminen on omistusoikeuden lopullisen siirtymisen edellytys.

Lähteet: maakaari, 2:2 ja 12:2 (540/1995), laki osamaksukaupasta 91/1966, kuluttajansuojalaki, 7 luku 38/1978

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Ilmari Niemi

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NiemiM2002, TeporaJ1984, TuomistoJ1988

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Oikeustiede:ehdollinen kauppa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ehdollinen kauppa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →