Kirjallisuudentutkimus:modernismi
modernismi
| modernismi |
Modernismin syntyajankohtana on usein pidetty 1860-luvun alkua. Silloin Charles Baudelaire (1821-67) julkaisi modernismin manifestina pidetyn artikkelinsa "Le Peintre de la vie moderne" (1860, suom. kokoelmassa Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia), jonka keskushenkilönä on dandymaista elämää viettänyt piirtäjä ja kuvittaja Constantin Guy. Baudelairen mukaan moderni henkilö heittäytyy ohikiitävän (transitorisen), katoavan ja satunnaisen tavoittamiseen ja ikuistamiseen. Modernismissa korostuukin liikkeen ja yksilöllisen kokemuksen merkitys problemaattiseksi käyneessä maailmassa, jossa on enää vaikea ankkuroitua lopullisiin totuuksiin.
Modernismin kattokäsitteen alle on luettu monia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun alkupuolen avantgardistisia tyylivirtauksia, kuten symbolismi, imagismi, futurismi, ekspressionsimi, vortisismi, dada ja surrealismi. Suuntaukselle loi pohjaa yhteiskunnan voimakas modernisaatio, teollistuminen ja kaupungistuminen. Modernistisen taiteen taustalla vaikuttaa 1800-1900-luvun vaihteen merkittävä intellektuaalinen, filosofinen ja poliittinen murros, mm. Nietzschen, Marxin, Bergsonin ja Freudin radikaalit ajatukset.
Modernistit kyseenalaistivat perinteiseen runousoppiin sitoutuneen lyriikan (mm. mitallinen runous) ja proosan puolella mimeettisen realismin. Kieleen ja muodon uudistamiseen panostava modernistinen kirjallisuus suosii simultaanisuutta, montaasia, rinnastuksia, paradokseja ja monimerkityksisyyttä. Keskeistä modernistisessa lyriikassa oli tekstin konstruointi vapaasti assosioituvista kuvista ja ideoista, joissa voidaan kuitenkin havaita temaattista ja tyylillistä yhtenäisyyttä. Diskurssi etenee pikemmin sarjoina kuin loogisena kehittelynä.
1800-luvun jälkipuolella vakiintuneesta realistisesta proosasta modernismi erottautui korostamalla yksilöllisiä kokemis- ja tulkintatapoja ja kerrontatapojen moneutta. Modernistit keskittyivät hetkien ja tilanteiden erittelyyn henkilöhahmon moniulotteisesta kokemuksesta käsin. Tämän takia modernistinen proosa on tempoltaan hitaampaa ja vähemmän juonellista kuin realistinen proosaa. Kun realistisessa kerronnassa kertoja puhuu auktoriteetin äänellä tarinamaailmasta, modernismissa kertoja usein vetäytyy, ja etualalle nousevat kerrontatekniikkoina muun muassa kollaasi, tajunnanvirta, sisäinen monologi, näkökulmatekniikka sekä epäluotettavan kertojan käyttö.
Lyriikassa modernismin läpimurto tapahtui 1800-luvun puolivälin jälkeen Charles Baudelairen, Walt Whitmanin, Paul Verlainen, Arthur Rimbaudin ja Guillaume Apollinairen johdolla. Lyriikassa modernistista vallankumousta veivät 1900-luvulla näkyvimmin eteenpäin Ezra Pound ja T. S. Eliot, draaman puolella Luigi Pirandello ja Bertolt Brecht. Modernistisen proosan uranuurtajiin kuuluvat puolestaan Joseph Conrad, Dorothy Richardson, Marcel Proust, William Faulkner, James Joyce, Virginia Woolf, Franz Kafka ja Robert Musil.
Suomen kirjallisuudessa modernismin pioneereja olivat 1910-luvun loppupuolelta alkaen suomenruotsalaiset Edith Södergran, Elmer Diktonius, Rabbe Enckell, Hagar Olsson ja Gunnar Björling. Suomenkielisessä lyriikassa modernistinen suuntaus alkoi leveällä rintamalla vasta toisen maailmansodan jälkeen Paavo Haavikon, Eeva-Liisa Mannerin, Tuomas Anhavan ym. voimin, vaikka jo 1920-luvun tulenkantajarunoudessa pilkahti saksalaisesta ekspressionismista saatuja modernistisia vaikutteita. Proosakirjallisuudessa selkeästi modernistista kerrontaa käyttivät ennen toista maailmansotaa Elmer Diktonius romaanissa Janne Kubik (1932; suom. 1946) sekä Volter Kilpi Alastalon salissaan (1933). Viisikymmen- ja kuusikymmenluku oli myös proosan modernismin kultakautta etenkin Veijo Meren, Antti Hyryn, Marja-Liisa Vartion ja Paavo Haavikon ansiosta.Erikieliset vastineet
| modernism | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- avantgarde (alakäsite)
- naturalismi (vieruskäsite)
- realismi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
HosiaisluomaY2003, KatajamäkiS&VeivoH2007, OjalaA
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:modernismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:modernismi.)