Oikeustiede:drittwirkung
Drittwirkung
Drittwirkung (luo nimityssivu) |
Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen ja erinäisten perusoikeussääntelyjen vaikutusta vahvistaneiden täydennysten vuoden 2000 perustuslaissa (mm. säännöstö lainsäädäntövallan delegoinnista ja perustuslain etusijasta, PeL 80 ja 106 §) jälkeen Drittwirkung -tyyppinen suhtautuminen perusoikeussäännöksiin otettiin käyttöön tuomioistuimissa.
Suomen perusoikeussuojajärjestelmän erityispiirteistä (perusoikeusvalvonta ennakoivana ja institutionalisoituna normikontrollina lainsäädäntövaiheessa ja julkisen vallan perusoikeuksien turvaamisvelvoite perustuslaissa seuraa, ettei Drittwirkung- päättely kaikilta osiltaan sellaisenaan sovellu suomalaiseen perusoikeusajatteluun. Julkinen valta (tuomioistuimet mukaan lukien) on velvollinen turvaamaan perusoikeuksien (ja ihmisoikeuksien) toteutumisen (PeL 22 §).
Perusoikeussäännökset voivat toimia suoraan tuomioperusteina. Niillä on lisäksi välillinen vaikutus perusoikeuksia konkretisoivien säädösten (kuten yhdistymisvapaus/yhdistyslaki) välityksin. Rikoslaki sisältää useita perusoikeuksia suojaavia kriminalisointeja.
Käytetyt lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Drittwirkung
http://de.wikipedia.org/wiki/Grundrechte_(Deutschland)Erikieliset vastineet
thrid party effect (luo nimityssivu) | englanti (English) | |
tredjemansverkan (luo nimityssivu) | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- eduskunnan perustuslakivaliokunta
- perusoikeuksien edistämisvelvoite
- perusoikeuksien suora soveltaminen
- perusoikeusdoktriini
- perusoikeussuojajärjestelmä
- perusoikeussäännösten tulkintavaikutus
- perustuslain etusija
- perustuslainmukainen laintulkinta
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:drittwirkung. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:drittwirkung.)