asetus EU-oikeudessa

Määritelmä Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin yleisesti velvoittavia.  Toisin kuin direktiivi, joka on osoitettu jäsenvaltioille, ja päätös, jolla on erikseen määritelty kohderyhmä, asetus on osoitettu kaikille.   Sitä on sovellettava välittömästi kaikissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin kansallista lainsäädäntöä, ilman että kansalliset viranomaiset antavat täytäntöönpanosäädöksiä.

Selite

Asetus on selkeimmin Euroopan unionin ylivaltiollista asemaa (säädösvallan sektorissa) hahmottava EU-säädöstyyppi. Valtioelinten (eduskunta ja valtioneuvosto) päätösvaltasuhteet asetuksesta määräytyvät perustuslain 93.2 §:ssä säädetyin avoin. Perustoimivalta asetuksen "kansallisessa valmistelussa" ja päätöksenteossa siihen liittyvistä "Suomen toimenpiteistä" on valtioneuvostolla. Eduskunta osallistuu asetusten ennakolliseen, valmisteluvaiheen käsittelyyn PeL 96 §:ssä tarkoitetuissa oloissa (asetus kuuluu eduskunnan toimivaltaan lainsäädäntövaltaan tai eduskunnan valtiontalousvaltaan liittyvistä syistä (ns. U- ja UTP-kirjelmät). Muissa tapauksissa eduskunnan myötävaikutus määräytyy PeL 97 §:n mukaan (eduskunnan tietojensaantioikeus kansainvälissä asioissa, mm. ns. E-kirjeet).

EU-asetukset eivät valmiina säädöksinä tule eduskuntakäsittelyyn, eikä eduskunnalle PeL 96 §:ään liittyen toimitettuja asetusluonnoksia käsitellä eduskunnan täysistunnossa.

Käytetyt lähteet: http://ec.europa.eu/eu_law/introduction/what_regulation_fi.htm, http://ec.europa.eu/civiljustice/legal_order/legal_order_ec_fi.htm, http://en.wikipedia.org/wiki/Direct_effect, http://www.lepetitjuriste.fr/english-law/c89-english-law/do-unimplemented-european-community-directives

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:asetus EU-oikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asetus EU-oikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →