päätös EU-oikeudessa


päätös EU-oikeudessa

Määritelmä on Euroopan unionin neuvoston yksin tai yhdessä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission päättämä väline, jonka avulla yhteisön toimielimet sääntelevät yksittäistapauksia sitovasti: yhteisön toimielimet voivat määrätä jäsenvaltion tai unionin kansalaisen johonkin velvoitteeseen

Selite

EU-oikeudellisena käsitteenä päätös EU-oikeudessa on valtiosääntöoikeudellisesti relevantti perustuslain 93.2 §:n kontekstissa ja sen välityksin suhteessa PeL 96 §:n säännökseen eduskunnan osallistumisesta Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun. Päätöksen avulla yhteisön toimielimet voivat määrätä jäsenvaltion tai unionin kansalaisen tekemään tai olemaan tekemättä jotain, antaa tai määrätä tälle oikeuksia tai velvollisuuksia.  Päätös on  yksilöity ja siinä on täsmennettävä se kohderyhmä, jota päätös yksinomaan sitoo, mikä erottaa sen asetuksesta  (kaikilta osiltaan velvoittava).

PeL 93.2 §:n mukaan valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan toimenpiteitä. Havaitsemme, että perustuslaki käyttää termiä päätös poiketen saman termin EU-oikeudellisesta merkityksestä. EU-päätös normimerkityksessä on jäsenvaltiota oikeudellisesti velvoittava toimielimen ratkaisu, joka tietyssä mielessä muodostaa PeL 93.2 §:n tarkoittamien Euroopan unionissa tehtävien päätösten alaluokan. Perustuslain tarkoittamia päätöksiä voivat olla lisäksi mm. komission päätös asetuksesta.

Koska EU-päätös kohdistuu määritelmän mukaan valtioon tai kansalaiseen yksittäistapauksellisesti, se eroaa tässä suhteessa direktiiveistä. Päätös ei myöskään helposti ole mukautettavissa oikeusnormin kansallisiin kategorioihin. Päätöksen oikeusvaikutusten seurauksena (kohdistuminen pääsääntöisesti yhteen yksikköön), sen täytäntöönpanossa ei yleensä tarvita kansallisia täytäntöönpanevia (implementoivia) normipäätöksiä kuten direktiivien yhteydessä.

Perustuslain 96 §:n säännökset eduskunnan osallistumisesta Euroopan unionin asioiden kansalliseen valmisteluun soveltuvat EU-päätöksiin sillä edellytyksellä, että päätös kuuluu eduskunnan toimivaltaan (mm. liittymät eduskunnan lainsäädäntövaltaan tai valtiontaloudelliseen päätösvaltaan). Tämä on käytännössä harvinaista. On kuitenkin ajateltavissa, että Suomen valtioon kohdistettu maksuvelvoitteita sisältävä päätös kuuluu eduskunnan budjettivallan alaan ja sitä kautta PeL 96 §:n soveltamisalaan.

Perustuslain 97 §:n säännökset eduskunnan tietojensaantioikeudesta kattavat luontevasti EU-päätökset em. määrittelyn puitteissa. Kysymys on lähinnä tarkoituksenmukaisuusharkinnasta sen suhteen, minkä sisältöisistä päätöksistä raportoidaan valmisteluvaiheessa eduskunnalle.

Käytetyt lähteet: http://ec.europa.eu/eu_law/introduction/what_decision_fi.htm

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:päätös EU-oikeudessa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:päätös EU-oikeudessa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →