Oikeustiede:laiminlyöntikanne
laiminlyöntikanne
laiminlyöntikanne |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaan jos Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto, neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki, tai muu unionin elin tai laitos on perussopimusten vastaisesti laiminlyönyt ratkaisun tekemisen, sitä vastaan voidaan nostaa kanne. Kanteen voi nostaa vain sen jälkeen, kun kaksi kuukautta on kulunut siitä, kun kyseiselle elimelle on annettu kehotus ratkaista asia. Itse kanne tulee jättää viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratkaisu kehotuksen antamisesta.
Jäsenvaltiot ja muut unionin toimielimet ovat ns. etuoikeutettuja kantajia. Nämä voivat nostaa laiminlyöntikanteen riippumatta säädöksen luonteesta, jonka antamatta jättäminen johtaa kanteeseen. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen vain, jos laiminlyönti koskee hänelle osoitettua säädöstä, ja antamatta jätetty säädös on muu kuin suositus tai lausunto.
Unionin tuomioistuin ei voi itse toimia velvoitteensa laiminlyöneen elimen puolesta. Sen ratkaisu toteaa laiminlyönnin, ja antaa laiminlyönnin tehneelle toimielimelle kohtuullisen ajan laiminlyönnin korjaamiseksi. Unionin tuomioistuin ratkaisee etuoikeutettujen kantajien nostamat laiminlyöntikanteet. Unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden nostamat kanteet.Kirjoittaja: Samuli Miettinen
Lähikäsitteet
- Euroopan keskuspankki (eurooppaoikeus)
- Euroopan komissio
- Euroopan parlamentti
- Euroopan unionin neuvosto
- Euroopan unionin tuomioistuin
- Eurooppa-neuvosto
Käytetyt lähteet
ArnullA2006, Graig&DeBúrga2011, OjanenT2010, RaitioJ 2010
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Oikeustiede:laiminlyöntikanne. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:laiminlyöntikanne.)