Kielitiede:A-infinitiivi

    Tieteen termipankista

    A-infinitiivi | TA-infinitiivi | I infinitiivi

    A-infinitiivi (VISK2008)
    TA-infinitiivi (EK2005)
    I infinitiivi (perinteinen nimitys fennistiikassa)
    Määritelmä suomen kielen infinitiivi, jolla on tunnuksenaan tyypistä riippuen -a tai tai konsonantti ja -a ~
    Selite A-infinitiivillä on perusmuoto (laulaa, meluta) ja possessiivisuffiksillinen translatiivi (laulaakseen). Perusmuotoa käytetään verbeistä hakumuotona sanakirjoissa. Sen muodostama lauseke toimii mm. subjektina ja objektina (Oli hyvä ajatus lähteä kotiin, Haluan lähteä kotiin, substantiivin tai adjektiivin määritteenä (halu lähteä, helppo käyttää) sekä verbiketjun osana (täytyy lähteä, voit mennä). Possessiivisuffiksillinen translatiivimuoto esiintyy tarkoitusta ilmaisevassa finaalirakenteessa sekä metatekstuaalisissa ilmauksissa kuten niin sanoakseni, luullakseni.
    Lisätiedot
    VISK2008: A-infinitiivi on nimitys infiniittiselle verbinmuodolle, jonka tunnuksena on verbin tyypistä riippuen -a ~ , esim. kertoa, kysyä, vastata, tai konsonantti ja -a ~ : nousta, syö, opiskella, men, purra (» § 120). A-infinitiivin perusmuotoa käytetään verbeistä esim. hakumuotona sanakirjoissa. Sen muodostama lauseke toimii mm. subjektina ja objektina (Oli hyvä ajatus lähteä kotiin, Haluan lähteä kotiin) sekä substantiivin tai adjektiivin määritteenä (halu lähteä, helppo käyttää); monissa tapauksissa A-infinitiivi on verbiketjun osa (täytyy lähteä, voit mennä) (» § 493). Perusmuodon lisäksi A-infinitiivillä on possessiivisuffiksillinen translatiivimuoto, esim. ehtiäkseen, tehdäkseni, joka esiintyy tarkoitusta ilmaisevassa finaalirakenteessa ja metatekstuaalisissa ilmauksissa kuten niin sanoakseni, luullakseni (» § 513).

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    EK2005, JK2009, VISK2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 26.4.2024: Kielitiede:A-infinitiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:A-infinitiivi.)