Kasvitiede:siemenvalkuainen
siemenvalkuainen | sisävalkuainen | endospermi
siemenvalkuainen | |||
sisävalkuainen | |||
endospermi |
Koppisiemenisten siemenvalkuainen muodostuu, kun alkiorakon diploidinen keskustuma yhtyy yhden koirassukusolun kanssa, jolloin syntyvä solukko on triploidista. Muodostumistapoja on kuvattu kolme variaatiota. Endospermin yleisin aine on tärkkelys, mutta siinä voi olla myös hemiselluloosaa, valkuaisaineita, rasvoja tai öljyjä. Monien hernekasvien (Fabaceae) siementen varastoravintoaineita ovat valkuaisaineet, kun taas öljykasveilla ne ovat rasvoja. Tärkkelyspitoisissa viljojen siemenissä on erityinen valkuaisaineita varastoiva solukko, aleuronikerros, siemenvalkuaisen uloimpana solukkona.
Siemenvalkuaisen määrä kypsissä siemenissä vaihtelee paljon. Siemenet luokitellaankin siemenvalkuaispitoisiin ja siemenvalkuaisettomiin. Yleisesti ottaen suurta endospermin määrää pidetään alkeellisena piirteenä. Kämmekkäkasvien (Orchidaceae) pölynkeveissä siemenissä ei siemenvalkuainen ole kehittynyt lainkaan. Monien hernekasvien (Fabaceae) kypsissä siemenissä ei myöskään ole enää siemenvalkuaista, koska vararavintoaineet ovat kerääntyneet sirkkalehtiin. Ulkovalkuaisen esiintyminen edellä määritellyn varsinaisen siemenvalkuaisen l. sisävalkuaisen rinnalla tai sen asemesta on kehittynyt piirre.
Paljassiemenisillä on primaarista siemenvalkuaista.Erikieliset vastineet
endosperm | englanti (English) | |
fræhvíti | fääri (føroyskt) | |
fræhvíta | islanti (íslenska) | |
endosperm | norja (norsk) | |
frøkvite | norja (norsk) | |
endosperm | ruotsi (svenska) | |
frövita | ruotsi (svenska) | |
frøhvide | tanska (dansk) |
Lähikäsitteet
- siemen (kokonaisuuskäsite)
- ulkovalkuainen (vieruskäsite)
- primaarinen siemenvalkuainen (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Kalela1971, PyykköM1980, BS2001, FN2004, SLT2006, TeräväE&KanervoE2008
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kasvitiede:siemenvalkuainen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:siemenvalkuainen.)