Historia:kolmas tasavalta
kolmas tasavalta
| kolmas tasavalta |
Ranskan historiassa kolmatta tasavaltaa edeltänyt toinen keisarikunta oli päättynyt epäonnistuneeseen sotaan Preussia vastaan, ja keisari Napoleon III oli Sedanin taistelun tappion myötä jäänyt saksalaisten vangiksi. Kaksi päivää myöhemmin parlamentti päätti panna hänet muodollisesti viraltaan. Mielenosoittajien vallattua parlamentin istuntosalin tasavalta julistettiin Pariisin kaupungintalon parvekkeelta. Lyhyessä julistuksessa viitattiin vuoden 1792 tasavaltaan, joka oli pelastanut Ranskan miehitykseltä. Tasavalta syntyi näin kriisissä, joka jatkui talven yli sodan myös jatkuessa. Ranskan nöyryytykseksi Preussin kuningas julistettiin Versaillesissa 18. tammikuuta 1871 Saksan keisariksi. Kevään rauhanneuvotteluissa Ranska joutui luopumaan Alsacesta ja Lorrainesta, jotka olivat kuuluneet Ranskalle 1600- ja 1700-luvuilta asti. Sotatappion lisäksi maa kärsi sisäisistä ristiriidoista, kun Pariisissa vallankumous jatkui ja järjestäytyi Pariisin kommuuniksi, joka päättyi vasta toukokuun lopussa. Samalla alkuvuodesta valittua uutta kansalliskokousta dominoivat selkeästi kuningasmieliset.
Näistä syistä kolmas tasavalta nähtiin aluksi eräänlaiseksi välivaiheeksi, ja sen instituutiot heijastivat poliittisia kompromisseja. Esimerkkinä tästä vuonna 1873 päädyttiin lopulta siihen, että tasavallalla olisi presidentti ja että hänen virkakautensa olisi seitsemän vuotta. Tällä järjestelyllä pyrittiin ratkaisemaan legitimistien ja orléanistien välinen kiista, kenestä tulisi Ranskan uusi hallitsija. Näiden riidellessä keskenään tasavaltalaiset vetivät kuitenkin pidemmän korren, ja maahan vakiintuivat ensimmäisen ja toisen tasavallan symbolit ja instituutiot kuten trikolori, marseljeesi ja kansallispäivä 14. heinäkuuta.
Perustuslaillisesti katsottuna kolmas tasavalta oli moderni edustuksellinen demokratia, jolla oli kansalliskokoukseen ja senaattiin jaettu kaksikamarinen parlamentti sekä parlamentin valitsema ja maltillisilla valtaoikeuksilla varustettu tasavallan presidentti. Lopulta, kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen, myös yhteiskunnallisista ja poliittisista vapauksista ja kansalaisoikeuksista tuli suhteellisen laajoja. Kolmannen tasavallan aikana ranskalaista yhteiskuntaa koettelivat kuitenkin aiemmista hallituksista perityt autoritaariset liikkeet, korruptioskandaalit ja rasismi, mikä johti älymystön radikalisoitumiseen ja poliittisten jakolinjojen ideologiseen selkiytymiseen. Tämä näkyi edistyksellisen vasemmiston harjoittamassa tasavaltalaisessa politiikassa, johon kuuluivat esimerkiksi miesten yleinen äänioikeus, miesten yleinen asevelvollisuus, julkisen peruskoulun pakollisuus ja tunnustuksettomuus, uskonnollisten yhteisöjen vallan kaventaminen, avioeron helpottaminen sekä ennen kaikkea valtion ja kirkon erottaminen toisistaan konkordaatin lakkauttamisella vuonna 1905.
Kolmas tasavalta, joka oli syntynyt kaaoksessa ja näyttänyt ensin väliaikaiselta hallitukselta, osoittautui lopulta varsin sitkeäksi, ja lukuun ottamatta Vichyn hallintoa kaikki sen jälkeiset ranskalaiset hallitusmuodot ovat rakentuneet samalle ideologiselle perustalle. Kolmannen tasavallan aikana ranskalainen demokratia kypsyi ja vakiintui, ja Ranskan omakuva kansainvälisesti merkittävänä toimijana ja kansallisvaltiona vahvistui. Tasavalta selviytyi ensimmäisestä maailmansodasta, jonka päätteeksi menetetyt maat Alsacessa ja Lorrainessa palautuivat Ranskalle. Kuitenkin fasismin nousu ja natsi-Saksan sotilaallinen ylivoima kaatoivat tasavallan. Hitlerin joukkojen vallattua Pariisin kesäkuussa 1940 kansalliskokous vetäytyi Keski-Ranskan vuoristoon Vichyn kylpyläkaupunkiin ja päätti 10. heinäkuuta antaa marsalkka Pétainille vallan. Seuraavana päivänä tämä julistautui Ranskan valtion päämieheksi, ja sana ”tasavalta” katosi kaikista virallisista asiakirjoista. Sodan jälkeen perustettu neljäs tasavalta oli instituutioidensa puolesta kolmannen tasavallan suora jatkaja.Erikieliset vastineet
| Third Republic | englanti (English) | |
| Troisième République | ranska (français) | |
| tredje republiken | ruotsi (svenska) | |
| Dritte Republik | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- ensimmäinen tasavalta (vieruskäsite)
- legitimismi (vieruskäsite)
- neljäs tasavalta (vieruskäsite)
- orléanismi (vieruskäsite)
- Pariisin kommuuni (vieruskäsite)
- toinen keisarikunta (vieruskäsite)
- toinen tasavalta (vieruskäsite)
- trikolori (vieruskäsite)
- Vichyn hallinto (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Historia:kolmas tasavalta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kolmas tasavalta.)