Historia:kansalliskokous
kansalliskokous
| kansalliskokous |
Määritelmä
Ranskan parlamentin alahuone
Selite
Ranskan suuren vallankumouksen alkuvaiheessa koolle kutsuttujen yleissäätyjen kolmas sääty julistautui kesäkuussa 1789 kansalliskokoukseksi ja päätti pysyä koolla kunnes Ranska oli saanut perustuslain. Kansalliskokous tunnettiin sen jälkeen vaihtelevilla nimillä, esimerkiksi kansalliskonventtina vuosina 1792–1795. Toisen maailmansodan jälkeen, kun Ranskassa palattiin natsien miehityksen ja Vichyn fasistisen hallinnon jälkeen demokraattiseen ja parlamentaariseen järjestelmään, kansalliskokous-termi otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1946 neljännessä tasavallassa viittauksena vuoteen 1789. Ranskan suuren vallankumouksen perinteen mukaisesti kansalliskokouksen edustajat istuvat salissa niin, että vallankumoukselliset ja edistykselliset puolueet ovat puhemiehen paikalta katsottuna vasemmalla ja konservatiivit oikealla.
Erikieliset vastineet
| National assembly | englanti (English) | |
| assemblée nationale | ranska (français) | |
| nationalförsamlingen | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- kolmas sääty (vieruskäsite)
- parlamentti (vieruskäsite)
- senaatti (vieruskäsite)
- yleissäädyt (vieruskäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Historia:kansalliskokous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:kansalliskokous.)