Historia:legitimismi
legitimismi
| legitimismi |
Määritelmä
konservatismin ja rojalismin muoto, joka pyrkii palauttamaan vallan tiettyä maata aikaisemmin hallinneen kuningashuoneen vanhimmalle haaralle
Selite
Legitimismi nousi poliittiseksi suuntaukseksi restauraation Ranskassa. Vuonna 1814 osa monarkian kannattajista haaveili paluusta ancien régimen sakraaliin kuningasvaltaan ja itsevaltiuteen. Varsinkin taantumuksellisen Kaarle X:n (1824–1830) kaudella nämä niin kutsutut ultrarojalistit olivat voimansa tunnossa. Vuoden 1830 heinäkuun vallankumouksen myötä Bourbon-suvun vanhempaa haaraa edustanut Kaarle X luopui kruunusta ja valtaistuimelle nousi hänen sukulaisensa, Orléansin herttua Ludvig Filip. Tämän jälkeen Kaarle X:n ja hänen jälkeläistensä kannattajia, jotka eivät halunneet tunnustaa Ludvig Filipin perustuslaillista monarkiaa, kutsuttiin legitimisteiksi. Toisen keisarikunnan (1851–1871) päätyttyä sotatappioon, vallankumoukseen ja kolmannen tasavallan julistamiseen rojalistit haaveilivat jälleen monarkian palauttamisesta. Legitimisteillä ja orléanisteilla oli omat ehdokkaansa, mutta tällä kertaa he pääsivät sopuun siitä, että kruunu menisi ensin Kaarle X:n pojanpojalle, Chambordin kreiville (1820–1883), ja tämän kuoltua lapsettomana Orléans-sukua edustaneelle Pariisin kreiville. Chambord kuitenkin kieltäytyi tunnustamasta Ranskan trikolorilippua, minkä takia sopu kaatui ja Ranska pysyi tasavaltana. Hänen kuolemansa myötä legitimismin merkitys poliittisena voimana Ranskassa katosi, sillä Bourbon-suvun vanhemman haaran edustajia ei enää maasta löytynyt. Myöhemmät eli 1900- ja 2000-luvun legitimistit ovat kääntäneet katseensa kohti Espanjan kuningashuonetta ja etsineet sen karlistisesta haarasta itselleen legitiimin hallitsijan. Legitimistien nykyinen vallantavoittelija on Anjoun herttua (s. 1974), joka polveutuu isänsä kautta suoraan Ludvig XIV:stä ja äidinäitinsä kautta diktaattori Francisco Francosta. Legitimismin käsitettä on sen alkuperämaata Ranskaa laajemmissa asiayhteyksissä käytetty ylipäänsä vanhimman hallitsijasuvun oikeuksiin uskovista, useimmiten myös taantumuksellisista tahoista.
Erikieliset vastineet
| legitimism | englanti (English) | |
| légitimisme | ranska (français) | |
| legitimism | ruotsi (svenska) | |
| Legitimismus | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- ancien régime (vieruskäsite)
- konservatismi (vieruskäsite)
- monarkia (yläkäsite)
- monarkismi (vieruskäsite)
- orléanismi (vieruskäsite)
- Pyhä allianssi (vieruskäsite)
- Ranskan heinäkuun vallankumous 1830 (yläkäsite)
- restauraatio (vieruskäsite)
- vastavallankumouksellisuus (yläkäsite)
- äärioikeisto (yläkäsite)
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Historia:legitimismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:legitimismi.)