toinen tasavalta

Määritelmä Ranskan historiassa aika helmikuusta 1848 joulukuuhun 1852, jolloin Ranska oli jälleen demokraattinen tasavalta

Selite

Niin kutsutun Euroopan hullun vuoden 1848 alussa Pariisissa puhkesi helmikuun vallankumous, jonka myötä kuningas Ludvig Filip luopui vallasta, heinäkuun monarkia lakkautettiin ja tasavalta julistettiin 25. helmikuuta 1848. Vallankumouksen seurauksena valtaa käytti ensin väliaikainen hallitus, jota dominoivat demokraatit ja edistykselliset liberaalit. Se palautti miesten yleisen äänioikeuden, lopetti sensuurin, lakkautti kuolemanrangaistuksen poliittisista rikoksista, lakkautti lopullisesti orjuuden Ranskan siirtomaissa, lyhensi työpäivää ja perusti sosialistien vaatimuksia tyydyttääkseen kansallisia työpajoja työttömyyden vähentämiseksi.

Vallankumouksellisesta alusta ja lisääntyneestä yhteiskunnallisesta näkyvyydestään huolimatta sosialistit eivät missään vaiheessa päässeet valtaan, vaan päinvastoin kansalliskokousta dominoi jo keväästä 1849 ns. järjestyksen puolue (Parti de l’Ordre), johon kuuluivat erilaiset konservatiivit aina tasavallan maltillisimmista kannattajista monarkisteihin ja legitimisteihin.

Tasavallalle kohtalokkaaksi osoittautui kuitenkin bonapartismi. Toisin kuin Ranskan ensimmäisellä tasavallalla, toisella tasavallalla oli presidentti. Tähän tehtävään oli joulukuussa 1848 yleisellä äänioikeudella valittu Napoleon I:n veljenpoika Louis-Napoléon Bonaparte. Hän onnistui kasvattamaan vaikutusvaltaansa ja toteutti 2. joulukuuta 1851 vallankaappauksen ja hajotti kansalliskokouksen, julisti uudet vaalit ja kansanäänestyksen sekä pidensi omaa valtakauttaan kymmenellä vuodella. Tämä kaikki johti seuraavana vuonna uuteen presidenttikeskeiseen hallitusmuotoon ja lopulta tasavallan loppuun 2. joulukuuta 1852, kun Bonapartesta tuli ranskalaisten keisari Napoleon III.

Historiankirjoituksessa toisella tasavallalla on ristiriitainen asema, sillä se edustaa samalla sekä vahvaa uskoa demokratiaan että niitä demagogian vaaroja, jotka liittyvät kansanvaltaan ja yleiseen äänioikeuteen, kun näitä harjoitetaan ilman tasa-arvoista, kattavaa ja laadukasta koulujärjestelmää.

Erikieliset vastineet

Second Republic	englanti (English)
Deuxième République	ranska (français)
andra republiken	ruotsi (svenska)
Zweite Republik	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

ensimmäinen tasavalta (vieruskäsite)
heinäkuun monarkia (vieruskäsite)
kolmas tasavalta (vieruskäsite)
toinen keisarikunta (vieruskäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Historia:toinen tasavalta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:toinen tasavalta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →