Filosofia:tiukka implikaatio
tiukka implikaatio
tiukka implikaatio |
Tiukan implikaation lausekonnektiivin introdusoi C.I. Lewis vuonna 1918. Lewis oli tyytymätön Whiteheadin ja Russellin v.1910 Principia Mathematica:ssa käyttämäänmateriaalisen implikaation käsitteeseen ja väitti että implikaation ”A:sta seuraa B” aiottu intuitiivinen merkitys on pikemminkin, että olettamalla A voidaan loogisesti johtaa tai todistaa B. Tiettyjä materiaaliseen implikaatioon liittyviä loogisia totuuksia Lewis piti paradoksaalisina – nk. implikaation paradokseiksi hän kutsui mm. lauseita A → (B → A) ja ¬A → (A → B), jotka ovat klassisessa logiikassa loogisia totuuksia. Toisin kuin materiaalinen implikaatio, tiukka implikaatio ei ole totuusfunktionaalinen ja ekstensionaalinen vaan intensionaalinen käsite, joten sen hyväksyminen konnektiiviksi merkitsee siirtymistä intensionaalisiin aleettisiin modaalilogiikkoihin, joista Lewis muodosti ensimmäiset aksiomaattiset esitykset. Nykyään tiukkaa implikaatiota pidetään tavallisimmin johdettuna modaalioperaattorina ja se määritellään joko Lewisin tapaan (yllä) tai sen kanssa ekvivalentisti välttämättömyysoperaattorin □ ja materiaalisen implikaation avulla: A => B, jos □(A → B), ts. A implikoi tiukasti B:n, jos on välttämätöntä, että A implikoi materiaalisesti B:n.
Kiistalla materiaalisen ja tiukan implikaation ensisijaisuudesta tai intuitiivisuudesta on edeltäjä jo antiikin filosofiassa: Nk. dialektisen koulun loogikoista Diodorus Kronos (k. 284 eaa.) piti ehtolauseen totuuden ehtona, ettei ole mahdollista (minään aikana) että A on tosi ja B epätosi, mikä on lähellä tiukan implikaation intuitiota. Diodoruksen oppilas Filon Megaralainen puolestaan määritteli ehtolauseen totuusehdon siten, että ehtolause ”jos A niin B” on epätosi ainoastaan silloin kun A on tosi ja B epätosi ja kaikilla muilla A:n ja B:n totuusarvoyhdistelmillä lause on tosi, mikä on lähellä materiaalisen implikaation totuusmääritelmää modernissa logiikassa.Erikieliset vastineet
strict implication | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- aleettiset modaliteetit (yläkäsite)
- implikaatio (yläkäsite)
- intensionaaliset logiikat (kokonaisuuskäsite)
- konnektiivi (yläkäsite)
- materiaalinen implikaatio (vieruskäsite)
- relevantti implikaatio (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
RantalaV&VirtanenA, Hunter2016, Ballarin2017
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 27.12.2024: Filosofia:tiukka implikaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tiukka implikaatio.)