Filosofia:tiukka implikaatio
tiukka implikaatio
| tiukka implikaatio |
Määritelmä
C.I. Lewisin 1918 introdusoima lausekonnektiivi, jonka tarkoitus oli merkitä loogista seuraussuhdetta: A implikoi tiukasti B:n, jos on mahdotonta, että A on tosi ja B epätosi (yhtä aikaa)
Selite
C.I. Lewis oli tyytymätön Whiteheadin ja Russellin v.1910 Principia Mathematica:ssa nimeämään materiaalisen implikaation käsitteeseen ja väitti että implikaation ”A:sta seuraa B” aiottu intuitiivinen merkitys on pikemminkin, että olettamalla A voidaan loogisesti johtaa tai todistaa B. Tiettyjä materiaaliseen implikaatioon liittyviä loogisia totuuksia Lewis piti paradoksaalisina – nk. implikaation paradokseiksi hän kutsui mm. lauseita A → (B → A) ja ￢A → (A → B). Toisin kuin materiaalinen implikaatio, tiukka implikaatio ei ole totuusfunktionaalinen ja ekstensionaalinen vaan intensionaalinen käsite, joten sen hyväksyminen konnektiiviksi merkitsee siirtymistä intensionaaliseen aleettiseen modaalilogiikkaan, joista Lewis muodosti ensimmäiset aksiomaattiset esitykset. Nykyään tiukkaa implikaatiota pidetään tavallisimmin johdettuna modaalioperaattorina ja se määritellään joko Lewisin tapaan (yllä) tai sen kanssa ekvivalentisti välttämättömyysoperaattorin □ ja materiaalisen implikaation avulla: A => B, jos □(A → B), ts. A implikoi tiukasti B:n, jos on välttämätöntä, että A implikoi materiaalisesti B:n.
Erikieliset vastineet
| strict implication | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- aleettiset modaliteetit (yläkäsite)
- implikaatio (yläkäsite)
- intensionaaliset logiikat (kokonaisuuskäsite)
- konnektiivi (yläkäsite)
- materiaalinen implikaatio (vieruskäsite)
- relevantti implikaatio (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
RantalaV&VirtanenA, Hunter2016, Ballarin2017
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.11.2024: Filosofia:tiukka implikaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:tiukka implikaatio.)