Filosofia:pätevyys
validius | validi | pätevyys | looginen pätevyys
| validius | (suositeltu) | ||
| validi | (suositeltu) | ||
| pätevyys | |||
| looginen pätevyys | (suositeltu) |
päätelmän tai argumentin looginen ominaisuus:
- joko päätelmän välttämätön totuudensäilyttävyys
- tai että päätelmän johtopäätös voidaaan johtaa etukäteen hyväksyttyjen päättelysääntöjen avulla päätelmän premisseistä
Loogisella pätevyydellä voidaan tarkoittaa kahta erityyppistä asiaa: joko päätelmän
- semanttista pätevyyttä, joka vallitsee kun kaikissa tapauksissa joissa premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi, tai
- syntaktista eli deduktiivista pätevyyttä, joka vallitsee kun johtopäätös voidaan johtaa käytössä olevan päättelysysteemin päättelysääntöjen mukaan päätelmän premisseistä. Päättelysysteemin päättelysäännöiltä yleensä vaaditaan niiden välttämätöntä totuudensäilyttävyyttä, mutta tämä on yleensä erillinen tarkastelu, jossa ensin hyväksytään jokin päättelysysteemi, joka on riippumaton suhteessa sen käyttöön deduktioissa.
Yleisemmässä mielessä loogisella pätevyydellä voidaan viitata myös ei-välttämättä totuudensäilyttävien päättelyiden muotoon, kuten induktiiviseen ja abduktiiviseen päättelyyn. Filosofiassa loogisella pätevyydellä viitataan kuitenkin tavallisesti nimenomaan välttämättä totuudensäilyttävän tai deduktiivisen päätelmän pätevyyteen.
Termillä "validi" viitataan nykyään tyypillisesti vain semanttiseen pätevyyteen, jonka kriteerinä on välttämätön totuudensäilyttävyys. 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä pätevyyttä semanttisessa ja syntaktisessa mielessä ei eroteltu tai niiden ajateltiin liittyvän itsestäänselvästi aina yhteen, jolloin päätelmän validisuuden kriteerinä pidettiin vain vastaavuutta jonkin hyväksytyn päättelymuodon kanssa. Nk. Gödelin epätäydellisyyslauseiden yksi välitön seuraus oli se, että syntaktisen ja semanttisen pätevyyden käsitteet piti määritellä erikseen, eikä niiden välistä yhteyttä voitu enää itsestäänselvästi olettaa.
Termiä "validi" käytetään myös viittaamaan proposition tai väitelauseen välttämättömään loogiseen totuuteen. Klassisessa logiikassa validit lauseet ovat minkä tahansa premissien loogisesti päteviä, ts. valideja seurauksia.Erikieliset vastineet
| valid | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- abduktio (alakäsite)
- argumentaatio (ominaisuuden kantaja)
- argumentti (ominaisuuden kantaja)
- deduktio
- deduktio (alakäsite)
- epätäydellisyysteoreema
- induktio (alakäsite)
- johtopäätös (osakäsite)
- premissi (osakäsite)
- päättely (ominaisuuden kantaja)
- todennäköisyys
- vastaesimerkki
Käytetyt lähteet
Rantala&Virtanen2003, RantalaV&VirtanenA
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:pätevyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:pätevyys.)