Ihmistieteet:representaatio
representaatio
| representaatio |
Representaatiota on yhtenä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keskeisistä käsitteistä käytetty laaja-alaisesti ja monimuotoisesti. Representaatio eli esittäminen liittyy monenlaiseen inhimilliseen toimintaan, jossa esimerkiksi sanat, merkit, mallit, taulukot, äänet, kartat, kuvat tai signaalit edustavat jotakin itsensä ulkopuolella olevaa. Jokin, joka on poissa, korvataan siis jollakin toisella läsnäolon muodolla.[1] Representaation ymmärtäminen edustussuhteena on yleisin ja hallitsevin käsitteeseen liitetyistä merkityksistä, mutta representaatiolla voidaan tarkoittaa kontekstista riippuen poliittista edustamista, taiteellista kuvaamista, kielellistä esittämistä, semanttista merkitsemistä, visuaalista havainnollistamista tai tieteen tutkimuskohteiden epäsuoraa, välineellistä ilmentämistä.[2] Vakiintuneet ja kontekstiinsa sidotut edustamisen ja esittämisen tavat voidaan ymmärtää diskursiivisiksi käytänteiksi, jotka osaltaan määrittävät ja ylläpitävät diskursseja.
Representaatiot määrittyvät ennen kaikkea ajattelun ja vuorovaikutuksen välineiksi, joiden rakentaminen, käyttäminen ja tulkitseminen kuuluu oleellisesti esimerkiksi tieteen harjoittamiseen.[3] Representaatio on nähty myös teoreettisena ja metodisena ongelmana, joka koskee erityisesti tieteellisten representaatioiden yhteyttä todellisuuteen: edustavatko tieteen teoriat, yleistykset ja mallit itsensä ulkopuolista todellisuutta vai ovatko ne vain ihmisen sosiaalisesti konstruoimia luomuksia? Ja kuinka tarkasti ja totuudenmukaisesti representaatiot voivat kohdettaan edustaa? Tämä ”representaation kriisi” on jyrkän konstruktionistisissa suuntauksissa ratkaistu määrittelemällä kulttuuri ja sosiaalinen todellisuus erilaisten representaatioiden avulla tuotetuksi ja siten intressien ja ideologioiden läpäisemäksi.[4]
Näkemys on kuitenkin ongelmallinen filosofisen realismin näkökulmasta. Representaation käsite menettää voimansa ja sisältönsä, mikäli kulttuuri ja sosiaalinen todellisuus ymmärretään antirealistisesti vain toisiinsa viittaavien representaatioiden kehänä, ilman yhteyttä ulkopuoliseen todellisuuteen.[5] Koko representaation käsitteen hylkääminen taas merkitsisi luopumista myös intuitiivisesti ilmiselvältä tuntuvasta klassisesta totuuden korrespondenssiteoriasta, jonka mukaan lause tai propositio on tosi, mikäli se (representaationa) vastaa todellisuudessa vallitsevaa asiaintilaa.[6] Kokemuksemme todellisuudesta on joka tapauksessa lukuisien erilaisten representaatioiden värittämä ja muokkaama. Teorioista, taustatiedoista, ennakko-oletuksista ja aikaisemmista kokemuksistamme riippumaton, täydellisen objektiivinen havainnointi tai havaintojen tulkinta ei ole mahdollista – ilmiö, johon tieteenfilosofiassa viitataan havaintojen teoriapitoisuus -teesillä.[7]
Katso Korp-palvelun tuottamia kontekstiesimerkkejä representaatio-sanan esiintymistä suomenkielisten väitöskirjojen tiivistelmissä (2006-2016).Erikieliset vastineet
| representation | englanti (English) | |
| representation | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- representaatio (kirjallisuudentutkimuksessa)
- representaatio (maisemantutkimuksessa)
- representaatio (kielitieteessä)
- representaatio (filosofiassa)
- representaatio (estetiikassa)
Käytetyt lähteet
CraneT1995, CrimminsM1991, Knuuttila&Lehtinen2010, LammenrantaM1993, PrendergastC2000, Kiikeri&Ylikoski2011
Alaviitteet
- ↑ Knuuttila & Lehtinen 2010: 7–8, 11.
- ↑ Crimmins 1991; Crane 1995; Prendergast 2000; Knuuttila & Lehtinen 2010: 10.
- ↑ Knuuttila & Lehtinen 2010: 31.
- ↑ Knuuttila & Lehtinen 2010: 8–9.
- ↑ Knuuttila & Lehtinen 2010: 9.
- ↑ Lammenranta 1993: 82; Knuuttila & Lehtinen 2010: 22.
- ↑ Kiikeri & Ylikoski 2011: 28–33.
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Ihmistieteet:representaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Ihmistieteet:representaatio.)