reserve powers l. discretionary powers


reserve powers l. discretionary powers (luo nimityssivu)

Määritelmä (fi)

parlamentarismia soveltavissa ja semipresidiaalisissa valtiosäännöissä valtionpäämiehelle säädetyt tai edellytetyt valtaoikeudet, joita voidaan käyttää poikkeuksellisissa oloissa ilman hallituksen myötävaikutusta

Selite (fi)

Lähtökohtana parlamentarismia soveltavissa valtiosäännöissä on, että tasavallan presidentti, tai monarkki, on ensisijassa edustuksellinen valtioelin. Tehtäväkuvaan kuuluvat tällöin erilaiset seremonialliset tehtävät ja valtion virallis-muodollinen edustaminen suhteissa muihin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Hallitusvalta kuulu pääministerin johtamalle hallitukselle, jonka puolestaan on toimittava parlamentin luottamuksen varassa. Joissakin valtiosäännössä on kuitenkin varauduttu siihen, että poikkeuksellisissa oloissa valtionpäämies voi käyttää itsenäistä päätösvaltaa ilman hallituksen myötävaikutusta. Suomen perustuslaki ei tällaisia toimivaltuuksia suoranaisesti tasavallan presidentille myönnä. Eräänlainen valtiosääntöinen reservivalta voidaan nähdä tasavallan presidentin asemassa parlamentarismin kriisitilanteissa ja oloissa, kun eduskuntaryhmät ja puolueet eivät kykene sopimaan nimitettävästä pääministeristä, jolloin tasavallan presidentin katsotaan voivan osallistua kriisitilanteen ratkaisemiseen eräänlaisena sovittelevana voimana (pouvoir modérateur ja pouvoir neutre) neuvotteluprosessiin. Asiasta ei säädetä perustuslaissa, mutta tähän näkökohtaan viitataan esitöissä.

Käytetyt lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Reserve_power http://fr.wikipedia.org/wiki/Pouvoir_modérateur http://de.wikipedia.org/wiki/Pouvoir_neutre

Lisätiedot (fi)

Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 11.2.2026: Oikeustiede:reserve powers l. discretionary powers. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:reserve powers l. discretionary powers.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →