Taidehistoria:sfinksi

    Tieteen termipankista

    sfinksi

    sfinksi
    Määritelmä muinaisegyptiläistä alkuperää oleva mytologinen symbolieläin, jolla on leijonan ruumis ja ihmisen tai haukan pää sekä usein siivet
    Selite Alkujaan Egyptissä noin 2570-luvulta lähtien sfinksi kuvattiin miespuolisena, ja se symboloi hallitsijan valtaa ja kuninkaallista voimaa. Suuria sfinksejä pystytettiin pyramidien ja palatsien yhteyteen. Tunnetuin on Gizan 20 m korkea veistos (noin 2550 eaa.). Heettiläiset omaksuivat sfinksiaiheen, mutta liittivät leijonan ruumiiseen naisen pään ja ylävartalon, ja tällaisena sfinksi esiintyi Lähi-idän ohella myös Kreikassa. Samalla symbolimerkitys muuttui: sfinksistä tuli kuoleman vertauskuva. Sfinksi-aihe liitettiin usein hautoihin, mutta se oli suosittu myös vaasimaalauksessa. Kreikkalaisessa mytologiassa sfinksi esitti arvoituksia ja surmasi kaikki, jotka eivät osanneet vastata oikein. Roomalaiset käyttivät sfinksiä sarkofagien reliefiaiheena. Sittemmin sfinksejä on esiintynyt muun muassa romaanisten pylväiden päissä, barokkipuistojen koristeena, empirehuonekaluissa yksityiskohtina ja kuvataiteessa etenkin 1800-luvun lopulla uusromantiikan ja symbolismin suosimana mytologisena tarueläimenä.
    Lisätiedot muinaiskreik. sfinks, jonka etymologinen alkuperä on epävarma. Mahdollisesti verbistä sfingō = kuristaa, puristaa, kiristää.

    Erikieliset vastineet

    sphinxenglanti (English)
    Σφίγγαkreikka (ελληνικά)
    sfinxruotsi (svenska)
    Sphinxsaksa (Deutsch)
    сфинксvenäjä (русский)
    sfinksviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Konttinen&Laajoki2000, CastrénP&Pietilä-CastrénL2006

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 4.11.2024: Taidehistoria:sfinksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:sfinksi.)