Oikeustiede:verosuunnittelu

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

verosuunnittelu

verosuunnittelu
Definition Verosuunnittelulla arvioidaan halutun tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja ottamalla huomioon näiden ennakoidut veroseuraamukset, ja sen jälkeen valitaan vaihtoehdoista tilanteeseen nähden sopivin.
Explanation

Verolainsäädäntö määrää erilaisille taloudellisille tapahtumille veroseuraamuksia. Tapahtumaan voi liittyä eri verolajeja, ja tilanteet ovat erilaisia. Verolajeja ovat muun muassa tulovero, arvonlisävero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero.

Kun verovelvollinen, luonnollinen henkilö tai yritys, tavoittelee tiettyä asiaintilaa, hän saa valita erilaisista laillisista vaihtoehdoista sellaisen, johon liittyy kevein verotus. Osaltaan valintaoikeus perustuu perustuslain takaamaan omistusoikeuden suojaan ja elinkeinovapauteen. Valintaoikeus on laaja kuitenkin vain silloin, kun verovelvollinen tavoittelee valinnallaan verolainsäädännön tarkoituksen mukaisia veroetuja. Muussa tapauksessa tapahtumaan saatetaan soveltaa veron kiertämistä koskevia säännöksiä (esim. verotusmenettelylaki, VML (1558/1995 28 §, elinkeinoverolaki, EVL (360/1968) 52 h § tai perintö- ja lahjaverolaki, PerVL (378/1940) 33 a §). Virheelliseen hinnoitteluun voidaan myös puuttua ja käytettyä hintaa oikaista vastaamaan käypää, markkinaehtoista hintaa (VML 29 §, peitelty osinko tai VML 31 §, siirtohinnoitteluoikaisu). Verosuunnittelu on silloin epäonnistunut.

Verosuunnittelulla erityisesti yritykset usein pyrkivät vain säästämään veroja, eivätkä ne silloin hae täysin verottomia vaihtoehtoja. Verojen säästäminen ja jopa niiden johdonmukainen minimointi liittyy taloudellisesti kustannusten optimoimiseen, ja sen kautta se on osa yrityksen taloussuunnittelua ja budjetointia sekä tilinpäätössuunnittelua. Verokustannusten kannalta kevein vaihtoehto ei aina ole taloudellisesti edullisin.

Verolainsäädännölle on ominaista nopea muuttuminen, ja sen vuoksi ja jotta valintoja tehtäessä verokohtelusta olisi käytettävissä riittävä tieto, verosuunnittelussa ennakoidaan myös mahdollisia lainsäädäntömuutoksia.

Silloin, kun verosuunnittelussa pyritään käyttämään hyväksi verolainsäädännössä olevia aukkoja tai tulkinnanvaraisuuksia, ja liikutaan normin soveltamisalueen äärirajoilla, verosuunnittelu on luonteeltaan aggressiivista. Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole veron kiertämistä, mutta siinä otetaan tietoinen riski, ja siksi se voi lisätä verosäännöksen tulkintaa koskevia riitoja, jos veroviranomaisella tai veronsaajalla on lain oikeasta soveltamisesta toinen käsitys. Verosuunnittelua yleensä tarvitaan, kun tehdään päätös seuraavissa tilanteissa:

  • omaisuuden luovutus
  • yrityksen toiminnan muoto ja sen muuttaminen
  • yritysjärjestelyt, kuten sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto tai osakevaihto
  • toiminnan järjestäminen yhdeksi yhtiöksi tai konserniksi
  • liiketoiminnan jakaminen eri valtioihin
  • yrityksen rahoitus ja pääomanhankinta
  • varojen jakaminen omistajille
  • yrityksen myyminen tai ostaminen, tai
  • yrityksen sukupolvenvaihdos.

Verosuunnittelua helpottaa, kun verolainsäädäntö on ennakoitavaa ja veroympäristö on vakaa. Monien säännösten kohdalla tämä ei toteudu. Verosuunnittelua voidaan varmistaa hakemalla Verohallinnolta tai keskusverolautakunnalta asiaa koskeva ennakkoratkaisu.

Valtiot ovat lisänneet yhteistyötään aggressiivisen verosuunnittelun (aggressive tax planning) ja etenkin veron kiertämisen (tax avoidance) ja verorikosten, kuten veropetosten (tax evasion) torjumiseksi. Erityinen ongelma nähdään liittyvän veroparatiiseihin.
Additional Information
Kirjoittaja: Raimo Immonen

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.9.2021: Oikeustiede:verosuunnittelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:verosuunnittelu.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →