Oikeustiede:vaalikausi
vaalikausi
vaalikausi |
Vaalikausijaon keskeinen oikeudellinen merkitys on siinä, että pääsäännön mukaan vaalikauden lopussa kesken olevien asioiden (lähinnä hallituksen esityksiä, lakialoitteita ja kansalaisaloitteita) käsittely päättyy valtiopäiväkauden lopussa. Valiokuntiin lähetetyt laki- ja toivomusaloitteet sekä kansalaisaloitteet raukeavat niin ikään, mutta pääasiassa siksi, ettei niitä ole otettu käsiteltäviksi. Poikkeuksena ovat kansainväliset asiat.
Jos samojen asioiden käsittelyä halutaan jatkaa vaalien jälkeen kokoontuvassa eduskunnassa, edellytyksenä on uusi vireillepanoasiakirja, käytännössä yleensä hallituksen esitys. Uudelleen valitut kansanedustajat voivat tehdä rauenneesta asiasta uuden aloitteen.
Vaalikausien välissä vaikuttaa siis ns. diskontinuiteettiperiaate eduskuntatyössä. Poikkeuksena ovat perustuslainsäätämisjärjestyksessä lepäämään hyväksytyt lait (PeL 73.1 §). Sen sijaan vireillä olevien asioiden käsittely jatkuu normaaliin tapaan ilman vireilletuloasiakirjaa valtiopäiviltä toisille (ns.kontinuiteettiperiaate eduskunnan päätöksenteossa) siitä vaiheesta (valiokuntavaihe tai täysistuntovaihe), johon on jääty edellisellä valtiopäiväkaudella.
Ennenaikaisten vaalien määrääminen (ns. eduskunnan hajottaminen) voi keskeyttää muutoin nelivuotisen vaalikauden.Kirjoittaja: Ilkka Saraviita
Related Concepts
- kansalaisaloite
- eduskunnan hajottaminen
- eduskunnan toimivalta EU-asioissa
- kontinuiteettiperiaate eduskunnan päätöksenteossa
- hallituksen esitys
- lainsäätämismenettely (valtiosääntöoikeus)
References
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.3.2021: Oikeustiede:vaalikausi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vaalikausi.)
Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →