Oikeustiede:prekluusio
prekluusioprosessioikeus
prekluusio |
Oikeudenkäynnin aikana asianosaisen tulee tehdä prosessitoimet joko suoraan lakiin perustuvissa tai tuomarin asettamissa määräajoissa. Jos asianosainen ei noudata näitä määräaikoja, hän voi menettää näihin prosessitoimiin perustuvat oikeudet eli oikeudet prekludoituvat. Prekluusio koskee käsitteenä asianosaisen oikeutta esittää vaatimuksia, vedota niiden perusteina oleviin oikeustosiseikkoihin sekä nimetä todistajia ja todisteita. Prekluusiosäännöt ovat käytössä dispositiivisissa riita-asioissa eli asioissa, joissa sovinto on sallittu. Pääsääntöisesti vaatimukset, niiden perusteet ja todisteet tulee esittää viimeistään oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa. Indispositiivisissa asioissa (joissa sovinto ei ole sallittu) ja rikosasioissa prekluusiota ei käytetä samalla tavoin, mutta aiheeton oikeudenkäynnin pitkittäminen voi johtaa oikeudenkäyntikulusanktioihin. Muutoksenhaussa uusien vaatimusten tai perusteiden esittäminen on yleensä mahdollista vain, jos asianosaisella ei ollut mahdollisuutta vedota ko. seikkaan aikaisemmin.
Kirjoittaja: Johanna Niemi
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:prekluusio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:prekluusio.)