Oikeustiede:valtiosäännön perusperiaatteet
valtiosäännön perusperiaatteet | valtiosääntöiset perusratkaisut | valtiosäännön perusteet
| valtiosäännön perusperiaatteet | |
| valtiosääntöiset perusratkaisut | |
| valtiosäännön perusteet |
Perusperiaatteilla voi olla tulkintatilanteesta riippuen erilaisia oikeudellisia tehtäviä, kuten 1) täydentää normin tapaan perustuslakitekstissä (organisaatio- ja perusoikeussäännöksissä) olevia aukkoja, 2) toimia perusoikeussäännösten tapaan tulkintaperusteina sovellettaessa perustuslain muita säännöksiä tai näitä alemmanasteisia säännöksiä, 3) ilmaista valtion yleisiä tavoitteita. Näistä tehtävistä järjestyksessä kolmannen kohdalla oikeusvaikutus (julkiseen valtaan kohdistuva suoritusvaade) vain ei ole kovin täsmällisesti määriteltävissä. Yleisten tehtävien ohella kullakin perusperiaatteen ilmaisevalla säännöksellä on – viittaussäännöksiä lukuunottamatta – myös erillinen normatiivinen tehtävä; päällekkäissääntelyä niiden kesken ei esiinny.
Perusperiaatteet ovat hyödynnettävissä myös silloin, kun tulkintatilanteessa on valittava kahden tai useamman sinänsä lainmukaisen vaihtoehdon kesken. Tulkintatoiminnan kautta perusperiaatteet voivat heijastua soveltamistapausta laajemmin valtiosääntöön ja itse asiassa koko oikeusjärjestykseen.
Termiä "periaate" käytetetään oikeuskirjallisuudessa useassa merkityksessä. Termillä "valtiosäännön perusperiaate" ei ole välitöntä yhteyttä oikeusteoriassa kehiteltyyn "säännöt/periaatteet"- erotteluun. Valtiosääntöoikeuden yleisissä opeissa taas esiintyy "valtiosääntöoikeudellisen periaatteen" luokka, joka on alaltaan ja käyttötavoiltaan laajempi kuin "valtiosäännön perusperiaatteen" luokka.
Valtiosäännön perusperiaatteisiin luetaan perustuslain 1 luvun säännöksiä seuraten: valtion suvereenisuus, kansainvälisyysperiaate, kansansuvereenisuus ja edustuksellinen demokratia, kansalaisten asema valtiokansana, valtion alueen jakamattomuus, yhtenäisvaltiollisuus, liberaalinen ja sosiaalinen periaate, ihmisarvon loukkaamattomuus, tasavaltaisuus, eduskunnan ensisijaisuus, parlamentarismi, oikeusvaltioperiaate ja perustuslaillisuus, valtion perustehtävien erottelu ja tuomioistuinten riippumattomuus.
Tietyllä tavalla perusperiaatteiden rinnalle asettuu Suomen jäsenyys Euroopan unionissa valtiollisena perusratkaisuna, joka rajoittaa perustuslain ja siinä säädettyjen valtiosääntöisten perusperiaatteiden soveltamisalaa.Kirjoittaja: Antero Jyränki
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.4.2024: Oikeustiede:valtiosäännön perusperiaatteet. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiosäännön perusperiaatteet.)