Oikeustiede:oikeustiede/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Sisäinen ryhmittely. Oikeustiedettä voidaan ryhmitellä sisäisesti erilaisin perustein. Eräs mahdollisuus on erottaa toisistaan käytännöllinen (eli tulkinta)lainoppi, teoreettinen lainoppi, oikeusteoria ja oikeusfilosofia. Niiden väliset erot voidaan puolestaan liittää ajatukseen oikeudesta monitasoisena ilmiönä. Seuraavan esityksen perustana on oikeuden jaottelu pintatasoon, oikeuskulttuuriin ja syvärakenteeseen.

Lainoppi. Käytännöllinen lainoppi keskittyy oikeudellisten säädösten ja muiden tekstien tulkintaan ja lähestyy näin oikeutta pintatasollaan.

Teoreettinen lainoppi taas täyttää lainopin systematisointitehtävää kehittelemällä eri oikeudenalojen yleisiä oppeja. Näiden oppien keskeiset ainesosat ovat yhtäältä oikeudenalan yleiset käsitteet ja toisaalta oikeusperiaatteet. Hallinto-oikeuden piiristä voidaan esimerkkeinä mainita yleiskäsitteinä hallintotoimi ja oikeusvoima sekä yleisinä oikeusperiaatteina yhdenvertaisuus, objektiivisuus, suhteellisuus ja tarkoitussidonnaisuus.

Oikeuden tasottelussa teoreettinen lainoppi kiinnittyy oikeuskulttuuriin. Eri oikeudenalojen yleiset opit ovat keskeinen osa lakimiesten ammatillista oikeuskulttuuria.

Oikeusteoria. Lakimiesten ammatilliseen oikeuskulttuuriin kuuluu myös metodisia apuvälineitä, kuten tuomioistuinlaitoksen päätöksenteossa ja lainopillisessa tutkimuksessa sovellettavat argumentaatiomallit (ks. argumentaatiomenetelmät) sekä standardit, joihin tukeudutaan säännösten tulkinnassa tai oikeusnormien keskinäisissä ristiriidoissa (ks. juridinen tulkinta). Oikeusteoria erittelee näitä metodisia apuvälineitä samoin kuin oikeudellista käsitteenmuodostusta ja antaa niitä koskevia normatiivisia suosituksia.

Oikeusfilosofia. Oikeusfilosofia voidaan ymmärtää niin sanotuksi rekonstruktiiviseksi tieteeksi. Oikeusfilosofia yrittää jäljittää sitä oikeuden syvärakennetta, joka yhdistää erilaisia oikeuskulttuureja tietyn oikeustyypin, kuten modernin oikeuden oloissa.

Syvärakenteeseen kuuluvat ensinnäkin perustavat oikeuskategoriat, joiden ansiosta oikeudellinen ajattelu, argumentaatio ja sääntely ovat ylipäätään mahdollisia. Modernin oikeuden syvärakenteesta esimerkeiksi voi ottaa oikeussubjektin ja subjektiivisen oikeuden käsitteet. Toiseksi syvärakennetta määrittävät oikeustyypin perustavat normatiiviset periaatteet. Kolmantena syvärakenteen ainesosana, jonka rekonstruointi kuuluu oikeusfilosofiaan, on oikeustyypille ominainen rationaliteettimuoto.

Oikeustieteen kätketty yhteiskuntateoria. Vaikka oikeuden oikeustieteellinen tutkimus eroaa yhteiskuntatieteestä tulostensa väistämättömässä normatiivisuudessa, oikeustieteeseen kuuluu myös deskriptiivinen ainesosa. Voimme kutsua sitä normatiivisen oikeustieteen kätketyksi yhteiskuntateoriaksi.

Niinpä oikeuskäsitteet, joita teoreettinen lainoppi kehittelee osana eri oikeudenalojen yleisiä oppeja, ilmentävät tiettyä kuvaa siitä yhteiskunnan osa alueesta, joita kukin oikeudenala sääntelee. Eräs vaihtoehtoisia yleisiä oppeja erottava piirre on erilainen kätketty yhteiskuntateoria.