oikeudellinen ratkaisu

Määritelmä oikeusnormien soveltaminen tosiasiallisesti toteutuneisiin tai vähintäänkin hypoteettisiin oikeustosiseikkoihin

Selite

Yleensä oikeudellinen ratkaisu tehdään tarkoituksin antaa päätöksenä lausuma normien tarkoittamista oikeusvaikutuksista, mutta päätös voi olla myös puhtaasti toteava.

Päätöksen pohjana olevien faktapremissien ja normipremissien asettaminen eivät ole toisistaan irrallisia toimintoja. Mitkä faktat ovat merkityksellisiä ja tulevat oikeudellisen näytön esittämisen kohteeksi, on sidoksissa sovellettaviin oikeusnormeihin ja niiden tulkintaan. Toisaalta se, mitä oikeusnormeja sovelletaan, riippuu siitä, mitkä faktat jutussa on näytetty toteen ja mitkä ei. Suorittaessaan näytön arviointia päättäjä joutuu paitsi arvioimaan, mikä on totta ja mikä ei, myös ottamaan kantaa riittävää näyttöä koskevaan näyttökynnykseen. Tällöin hän myös usein pohtii, mitä eri vaihtoehdoista todistustaakkaa koskevat normit ja sovellettavat aineelliset oikeusnormit huomioon ottaen saattaa seurata.

Ratkaisua tehtäessä joudutaan siis tulkitsemaan sekä faktoja että normeja kuin myös näiden välistä vastaavuutta koskevaa subsumptiivista suhdetta.

Tämän lisäksi päättäjällä saattaa olla merkittävästikin harkinnanvaraa oikeusvaikutuksen konkreettisessa valinnassa, esimerkiksi kohtuullisen korvauksen tai oikeudenmukaisen rangaistuksen määräämisessä.

Millaisten ajatusoperaatioiden kautta oikeudellinen ratkaisu heuristisesti tarkastellen syntyykin, sen tulee myös olla justifioitu, mikä yleensä tarkoittaa oikeusyhteisössä sovellettavien oikeudellisten argumentaatiosääntöjen noudattamista. Tällaiset säännöt, jotka osittain ovat oikeusnormeja, osin normatiivisuudeltaan heikompiasteisesti velvoittavia, voivat edellyttää enemmän tai vähemmän täsmällistä selostusta päätösheuristiikasta julkituodussa argumentaatiossa.

Säännöt ovat oikeuskulttuuri- ja oikeusalakohtaisesti hyvin erilaisia, ja merkitystä voi olla silläkin, millainen päätöksen lopputulema on. Esimerkiksi Suomessa ei vapauttavaa rikostuomiota tarvitse juuri perustella; common law -oikeuden mukaan valamiehistö ei voi perustella sen enempää vapauttavaa kuin langettavaakaan päätöstä.

Lisätiedot
Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AarnioA1989, KlamiH1990, MakkonenK1989

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:oikeudellinen ratkaisu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudellinen ratkaisu.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →