Oikeustiede:kirkonmaa

Tieteen termipankista

kirkonmaa | kirkollinen maa

kirkonmaa
kirkollinen maa
Määritelmä kirkon omistama erityislaatuinen maa-alue, jonka käyttämistä ja luovuttamista on rajoitettu
Selite

Kirkonmaa on erityinen kiinteistölaji, jota seurakuntien omistuksessa olevasta maa-omaisuudesta on arviolta noin 1,5 %, ja jonka kirkko historiallisista syistä omistaa erityislaatuisena säätiönluonteisena omaisuutena. Kirkonmaata ovat lähtökohtaisesti vain kirkkotalot sekä eräät muut kirkolle kuuluvat pienemmät maat, kirkkotontit ja hautausmaat. Suurin osa seurakuntien maaomaisuudesta ei siten ole oikeudelliselta luonteeltaan kirkonmaata.

Kirkonmaata koskevat kirkkolain (1054/1993) 3 §:ssä säädetyt käyttö- ja luovutusrajoitukset, joiden mukaan kirkon omana oleva kirkonmaa on säilytettävä ja sitä on käytettävä seurakunnan tarpeisiin.

Lähteet: kirkkolaki (1054/1993)
Lisätiedot
Kirjoittaja: Martti Häkkänen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HE23/1993, Zitting&Rautiala1976, s. 16–17

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:kirkonmaa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kirkonmaa.)