Oikeustiede:kirkonmaa

    Tieteen termipankista

    kirkonmaa | kirkollinen maa

    kirkonmaa
    kirkollinen maa
    Määritelmä kirkon omistama erityislaatuinen maa-alue, jonka käyttämistä ja luovuttamista on rajoitettu
    Selite

    Kirkonmaa on erityinen kiinteistölaji, jota seurakuntien omistuksessa olevasta maa-omaisuudesta on arviolta noin 1,5 %, ja jonka kirkko historiallisista syistä omistaa erityislaatuisena säätiönluonteisena omaisuutena. Kirkonmaata ovat lähtökohtaisesti vain kirkkotalot sekä eräät muut kirkolle kuuluvat pienemmät maat, kirkkotontit ja hautausmaat. Suurin osa seurakuntien maaomaisuudesta ei siten ole oikeudelliselta luonteeltaan kirkonmaata.

    Kirkonmaata koskevat kirkkolain (1054/1993) 3 §:ssä säädetyt käyttö- ja luovutusrajoitukset, joiden mukaan kirkon omana oleva kirkonmaa on säilytettävä ja sitä on käytettävä seurakunnan tarpeisiin.

    Lähteet: kirkkolaki (1054/1993)
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Martti Häkkänen

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HE23/1993, Zitting&Rautiala1976, s. 16–17

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:kirkonmaa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kirkonmaa.)