asumisoikeustalo

Määritelmä talo, jonka rakentamiseen on myönnetty asuntotuotantolain (247/1966) 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua lainaa, joka on lainoitettu aravalain (1189/1993) 21 §:n tai asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/1993) 3 §:n taikka vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 20 §:n mukaan taikka jonka rakentaminen, hankinta tai perusparantaminen on rahoitettu muulla tavoin sekä jonka omistaa aravalain 22 §:ssä tai 44 §:n 3 momentissa, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 4 §:ssä tai vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu yhteisö tai muu 1 a §:ssä tarkoitettu yhteisö tai säätiö

Selite

Edellä esitetty määritelmä on sijoitettu asumisoikeuksista annetun lain (650/1990) 1 §:ään. Asumisoikeustalo on määritelty kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kyse on siitä, miten talon rakentaminen on rahoitettu. Määrittelyssä on rahoitus kytketty kolmeen eri lakiin. Sen jälkeen määritelmässä tulevat asumisoikeusasunnot, joissa määrittely perustuu siihen, minkälainen yhteisö omistaa talon. Tässäkin kohdassa on annettu kolme eri lakia, joissa mainittu yhteisö tai säätiö kelpaa asumisoikeustalon omistajaksi. Tässä vaihtoehdossa sillä ei ole merkitystä, mistä rahoitus on tullut.

Esitetty ei kuitenkaan ole riittävästi määrittänyt asumisoikeustaloa. Asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin on lisätty 1 a §, jossa on lueteltu mahdolliset asumisoikeustalon omistajat. Edellä esitetystä omistajien piiri on laajentunut, kun perusteena on käytetty oikeushenkilön tarkoitusta. Sellaiset osakeyhtiöt, säätiöt tai asumisoikeusyhdistykset, joiden tarkoituksena on tarjota mainitun lain mukaisia asumisoikeuksia omistamassaan yhdessä tai useammassa talossa, voivat omistaa asumisoikeustalon. Omistajien piiriä on kuitenkin rajoitettu, sillä tarkoitetun osakeyhtiön osakkeenomistajina voi olla vain kuntia, kuntayhtymiä tai muita julkisyhteisöjä taikka sellaisia yhteisöjä tai säätiöitä, joiden tarkoituksena on olla osakkaana omistajayhteisössä saadakseen asumisoikeusasuntoja asukkaiden käyttöön.

Mainitun lain 1 b §:ssä on määritelty osakeyhtiöiden vähimmäispääoma, jonka suuruus (vähintään 8 000 tai 80 000 euroa) riippuu rakentamisen rahoituksesta. Lakiin on otettu myös määräys, jonka mukaan julkisen rahoituksen puuttuessa asumisoikeusmaksua voidaan kerätä kaksinkertainen määrä eli 30 prosenttia asumisoikeustalon hankinta-arvosta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HE59/1990vp, HE100/2002, SaarnilehtoA2012

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Oikeustiede:asumisoikeustalo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asumisoikeustalo.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →

}