Kirjallisuudentutkimus:teema
teema
teema |
Pääteeman ohella teoksessa voidaan erottaa sivuteemoja. Teema on usein havaittavissa ja tulkittavissa vain epäsuorasti toistuvia motiiveja tarkastelemalla.
Antiikin Kreikassa ja Roomassa teema tarkoitti keskusteltavaksi tarkoitettua aihetta, jonka ympärille puhuja rakensi esityksensä. Tacitus käyttää teemaa topoksen synonyymina. Quintilianus puolestaan käsittelee teemaa inventio-otsikon alla. Keskiaikana teemalla ymmärrettiin myös saarnan pohjana ollutta raamatullista tekstiä. Renessanssin aikana teemalla tarkoitettiin aiheetta,aihepiirinä tai ideana, jolle runoilija perustaa runonsa.
Kritiikin käsitteenä teema yleistyi vasta 1900-luvulla. Sitä ennen puhuttiin teeman sijasta mieluummin teoksen moraalista, eetoksesta, viestistä, sanomasta, merkityksestä, ideasta tai teesistä. Teeman käsite sai merkittävän aseman vasta venäläisten formalistien ja amerikkalaisten uuskriitikkojen käytössä. Teoksen teema vaikutti huomattavasti arvovapaammalta käsitteeltä kuin teoksen moraali. Erityisesti formalistit, uuskriitikot ja strukturalistit ovat korostaneet sitä, että sanataideteos rakentuu osatekijöiden välisten suhteiden verkostosta, johon kokoava teema luo yhtenäisyyttä. Termin suosiota on osaltaan lisännyt se, että musiikin piirissä on perinteisesti puhuttu teemasta (sävelaiheesta) ja sen muunnelmista.
Motiivin ja aiheen käsitteitä näkee käytettävän usein teeman synonyymeina varsinkin englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa. Motiivi on teemaa pienempi rakenneyksikkö, joka havaitaan tekstissä, mutta joka ei samassa määrin hahmota teoksen kokonaisideaa.
Teeman käsitettä ja sen relevanssia tulkinnassa on myös kritisoitu. Vaikeasti hahmotettavan ja tulkittavan tekstin kohdatessaan lukija vaistomaisesti etsii teoksesta eheyttävää, ykseyttä luovaa ja kokonaisuutta selittävää teemaa. Tällöin teeman etsiminen kertoo enemmän lukijan tarpeista kuin teoksen rakenteellisista piirteistä. Teeman nimeäminen on riippuvainen myös teoksen kontekstista: esimerkiksi Daniel Defoen Robinson Crusoen (1719) teemat ovat olleet hyvin erilaisia 1700-luvun aikalaislukijoille kuin suomalaisille nykylukijoille. Monet jälkistrukturalistiset teoreetikot ovat pitäneet teemaa liian totalisoivana ja rajoittavana tulkinnan kategoriana.Erikieliset vastineet
theme | englanti (English) | |
tema | espanja (español) | |
tema | italia (italiano) | |
thema (luo nimityssivu) | latina (Latina) | |
thème | ranska (français) | |
tema | ruotsi (svenska) | |
Thema (luo nimityssivu) | saksa (Deutsch) | |
tema | venäjä (русский) | |
teema | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:teema. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:teema.)