topos


topos

Määritelmä myöhäisantiikista tai keskiajalta periytyvä yleisesti käytetty runokuva, metafora, motiivi, allegorinen sanonta tai muu retorinen kuvio

Selite

Toposten vaikutus kielessä on kahtalainen. Toisaalta ne ilmaisevat kirjoittajan tietoista suhdetta kirjallisuuden traditioon, toisaalta ne ovat tyypillisiä kaavamaiselle ja sovinnaiselle kielenkäytölle. Eräs hyvän kirjoittajan tuntomerkki onkin tunnettujen toposten luova muuntaminen ja muokkaaminen (myös parodinen käsittely).

Topiikka on oppi topoksista. Alan klassikkotutkimus on E. R. Curtiuksen (1886-1956) teoksessaan Europäische Literatur und lateinisches Mittelalter (1948, engl. European Literature and the Latin Middle Ages) kehittämä topoksiin perustuva tekstien luokittelutapa. Curtius tarkastelee toposten kulkeutumista antiikista uudelle ajalle. Antiikista periytyvä topos on esimerkiksi puhujan oman vaatimattomuuden ja toisaalta sanottavan uutuuden korostaminen puheen tai runon aluksi. Lopuksi taas on tapana vedota puhujan tai runoilijan väsymykseen, joka pakottaa hänet lopettamaan työnsä sillä erää.

Lisätiedot Kreikan topos=paikkakunta, seutu

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 2.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:topos. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:topos.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →