Kielitiede:sijapääte

    Tieteen termipankista

    sijapääte

    sijapääte
    Määritelmä sijan tunnus, joka liittyy nominin vartaloon ja ilmaisee sanan tai lausekkeen suhdetta muuhun lauseeseen
    Selite Sijapäätteen asu vaihtelee vokaaliharmonian mukaisesti: esim. paperilla - levykkeellä, pienenä - isona. Lisäksi sen muoto riippuu taivutustyypistä: esim. katuun, maahan, veneeseen, perheisiin.
    Lisätiedot
    VISK2008 Sijapääte on sijan tunnus. Se liittyy sanan vartaloon ja ilmaisee mm., missä syntaktisessa ja semanttisessa suhteessa nominaalinen sana tai lauseke on muuhun lauseeseen: Kirjoitin kirjeen äidilleni illalla. (Ks. myös § 1221.)

    Erikieliset vastineet

    stedosko ȟluutibaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    case endingenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    VISK2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:sijapääte. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:sijapääte.)