Kielitiede:partitiivi

    Tieteen termipankista

    partitiivi

    partitiivi
    Määritelmä kieliopillinen sija, jolla ilmaistaan etenkin määrällistä tai tilanteeseen liittyvää rajaamattomuutta
    Selite

    Partitiivin pääte suomen kielessä on -a, , -ta tai -tä.

    Partitiivi toimii lauseissa mm. objektin (puraisin omena+a), subjektin (sataa vet+tä) ja predikatiivin (vesi on kylmä+ä) sijana. Se on vanha erosija, jolla oli lokaalis-ablatiivinen merkitys (luo+ta, kauka+a, koto+a).

    Objektin sijana partitiivi ilmaisee teon rajaamattomaksi eli imperfektiiviseksi (esim. Metsästäjä ampui hirveä, Hirvi söi omenaa).
    Lisätiedot
    VISK2008 Partitiivi on kieliopillinen sija, jonka pääte on -a ~ -ä (taloa, lapsia), -ta ~ -tä (maata, perunoita), mahdollisen tulkinnan mukaan myös -tta ~ -ttä (perhettä). Partitiivilla ilmaistaan etenkin rajaamattomuutta, joka koskee tarkoitettua määrää (Söin suklaata, Paikalla oli väkeä) tai koko tilannetta (Luin kirjaa). Partitiivia käytetään objektissa, subjektissa (e-subjektissa), predikatiivissa, osmassa sekä numeraalien ja muiden määränilmausten yhteydessä, esim. litra ~ paljon maitoa. Lisäksi sillä on monenlaista kiteytynyttä käyttöä. (» § 87–, 1234.)

    Erikieliset vastineet

    partitiveenglanti (English)
    partitivinarinsaame (anarâškielâ)
    partitiivkoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    partitiivapohjoissaame (davvisámegiella)
    partitivruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    LaaksonenK&LiekoA2003

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:partitiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:partitiivi.)