Kielitiede:jussiivi

    Tieteen termipankista

    jussiivi

    jussiivi
    Määritelmä imperatiivin 3. persoonaa edustava modaalinen verbinmuoto tai konstruktio (suomessa olkoon, olkoot; tehtäköön), jolla on velvoitteen, sallimisen ja luvan antamisen sekä mahdollisuuden merkitykset
    Selite Deonttista velvoitetta ilmaisevassa jussiivilauseessa voi suomessa olla subjekti: Viimeinen sammuttakoon valot. Sallimista ilmaiseva jussiivi tuottaa usein konsessiivisen merkityksen: menköön mihin hyvänsä, jolla taas on yhteys teoreettisen mahdollisuuden modaalimerkitykseen.
    Suomalaisessa lakikielessä jussiivia käytettiin paljon vielä 1970-luvulle asti, esimerkiksi vuonna 1900: Hyväksyvä vastaus, joka on liian myöhään saapunut tarjouksen tekijälle, katsottakoon uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi.
    Lisätiedot
    VISK2008 Jussiivi on nimitys verbinmuodoille, jotka edustavat imperatiivin 3. persoonaa (tulkoon, tulkoot) ja passiivin imperatiivia (tultakoon). Jussiivi ilmaisee mm. velvoitetta tai sallimista sekä esiintyy myönnytystä ilmaisevassa lauseessa, kuten Tapahtukoon mitä tahansa, jään tänne. Tunnuksena on -koon ~ -köön tai -koot ~ -kööt, joka kieltolauseessa liittyy kieltoverbiin, esim. älköön tulko. Toisin kuin imperatiivin 1. tai 2. persoonan sisältävä imperatiivilause, jussiivilause voi aktiivissa alkaa subjektilla ja sisältää genetiivisijaisen objektin, esim. Viimeinen sammuttakoon valon! (» § 1666–, 118.)
    Jussiivin merkityssisällöllä on erilaisia vastineita; esim. ranskan subjunktiivi vastaa monessa suhteessa suomen kielen jussiivia (ks. PeltolaR2011).

    Erikieliset vastineet

    jussiveenglanti (English)
    le jussifranska (français)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    VISK2008, ELL, PeltolaR2011, KannerA2011

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 4.11.2024: Kielitiede:jussiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:jussiivi.)