deiktinen


deiktinen

Määritelmä (fi)

kieliopillinen tai leksikaalinen elementti, joka suhteuttaa lausuman aikapaikkaiseen kontekstiinsa

Selite (fi)

Verbiin liittyviä kieliopillisia deiktisiä keinoja ovat esimerkiksi persoonapäätteet (kuten suomessa yksikön 1. persoonan pääte mene-n tai yksikön 2. persoonan pääte mene-t) tai tempus, jolla suhteutetaan puhehetki kerrottavana olevaan tapahtuma-aikaan (preesens osoittaa tapahtumahetken puhehetken aikaiseksi, preteriti puhehetkeä aiemmaksi). Nominaalisia deiktisiä sanoja ovat persoonapronominit (kuten suomessa minä, sinä hän, me, te, he) ja demonstratiivipronominit (suomessa tämä, tuo se, nämä, nuo, ne). Deiktisessä suhteessa puhetilanteen kontekstiin ovat myös sellaiset proadverbit kuin silloin, täällä, tässä, siellä, siinä, tuolla, tuossa sekä ajan adverbit nyt, kohta, äsken, tänään jne.

Lisätiedot (fi)

kr. deiktikos=osoittava

VISK2008 Deiktinen on sellainen kieliopillinen aines tai sana, joka kytkee ilmauksen esittämiskontekstiinsa, esim. demonstratiivipronominit ja ilmauksen puhehetkeen liittävä tempus (» § 1423).

Erikieliset vastineet

deiktiko	Suomen romanikieli (kaalengo tšimb)
deictic	englanti (English)
déictique	ranska (français)
deiktisk	ruotsi (svenska)
deiktisch	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

LyonsJ1977, KarlssonF2004, JK2009

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kielitiede:deiktinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:deiktinen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →