Kielitiede:demonstratiivipronomini
demonstratiivipronomini
demonstratiivipronomini |
Määritelmä
puhetilanteessa havaittavaan tai tekstissä mainittuun tarkoitteeseen viittaava pronomini
Selite
Demonstratiivit ovat sekä deiktisiä tai indeksisiä että anaforisia pronomineja, joita käytetään sekä itsenäisinä että määritteinä. Kun demonstratiivipronomini on NP:ssä tarkenteena, tarkoitteen tunnistaminen tapahtuu usein nimenomaan sen perusteella. Se suhteuttaa tarkoitteen samalla myös kontekstiin, puhetilanteen osallistujiin ja meneillään olevaan toimintaan.
Suomen kielessä demonstratiivipronomineja ovat (yksikössä) tämä, tuo, se ja (monikossa) nämä, nuo, ne. Niiden yksikkö ja monikko edustavat siis eri sanavartaloita.
Suomen kielessä demonstratiivipronomineja ovat (yksikössä) tämä, tuo, se ja (monikossa) nämä, nuo, ne. Niiden yksikkö ja monikko edustavat siis eri sanavartaloita.
Lisätiedot
VISK2008 Tämä ja nämä ilmaisevat keskustelussa tarkoitteen kuuluvan puhujan huomiopiiriin, se ja ne taas puhuteltavan huomiopiiriin; tuo ja nuo kiinnittävät huomion sekä puhujan että kuulijan huomiopiirin ulkopuolella olevaan tarkoitteeseen.
Erikieliset vastineet
demonstratiivo pronominos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
demonstratiivapronomen | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
čujuheaddjipronomen | pohjoissaame (davvisámegiella) |
Lähikäsitteet
- interrogatiivipronomini (vieruskäsite)
- persoonapronomini (vieruskäsite)
- pronomini (yläkäsite)
- refleksiivipronomini (vieruskäsite)
- relatiivipronomini (vieruskäsite)
- resiprookkipronomini (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
VISK2008, SeppänenE1998, EtelämäkiM2006, LauryR1997
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:demonstratiivipronomini. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:demonstratiivipronomini.)