Filosofia:paradoksi
paradoksi
| paradoksi |
näennäisesti mielekkäältä tuntuva ajatus tai väite, joka näyttää olevan yhtä aikaa sekä tosi että epätosi
Paradoksi on väite, jonka totuudesta näyttää seuraavan loogisessti sen epätotuus ja päinvastoin. Yksinkertaisin esimerkki on "Tämä väite on epätosi" tai valehtelijan paradoksi, joka kuuluu: "Mitä nyt sanon on valhetta". Paradokseja on käytetty paljon filosofiassa antiikista lähtien, sillä ne paljastavat käsitejärjestelmiemme aukkoja ja ristiriitaisuuksia osoittaen, miten monimutkaisia ovat näennäisesti yksinkertaiset käsitteet kuten totuus tai muutos. Paradoksin kahta eri puolta sanotaan paradoksin sarviksi, joista jompaan kumpaan paradoksin ratkaisija näyttää väistämättä joutuvan.
Antiikin filosofiassa tunnettuja olivat Zenonin (490-430 eaa.) paradoksit, jotka koskivat liikettä. Zenonin tarkoituksena oli puolustaa Parmenideen oppia, joka piti todellisuutta monistisena ja liikettä näennäisenä. Zenonin kuuluisin paradoksi tunnetaan nimellä Akhilleus ja kilpikonna. Sen tarkoitus oli osoittaa, ettei Akhilleus voi saavuttaa kilpikonnaa, joka saa etumatkaa lähdössä. Kun Akhilleus on saapunut siihen paikkaan, jossa kilpikonna oli hetki sitten, kilpikonna on jo ehtinyt edetä jonkin matkaa. Näin Akhilleus ei voi koskaan saavuttaa kilpikonnaa. Toinen Zenonin kuuluisa paradoksi koskee lentävää nuolta. Jokaisena ajan hetkenä lentävä nuoli on jossakin tietyssä pisteessä. Tietyssä pisteessä oleminen on levossa olemista. Toisin sanoen jokaisena ajan hetkenä lentävä nuoli lepää, mikä on ristiriitaista.
Uudella ajalla paradokseja on käsitelty paljon matematiikassa, matematiikanfilosofiassa ja logiikassa. Pyrkimyksellä niiden välttämiseen on ollut merkittävä vaikutus matematiikan ja logiikan kehitykseen. Tyypillinen loogisten paradoksien lähde on itseensäviittaavuus, kuten valehtelijan paradoksissa, jonka yksi modifikaatio ("en ole todistuva") on keskeisessä osassa nk. Gödelin epätäydellisyyslauseessa. Toinen logiikan kehitykseen merkittävästi vaikuttanut paradoksi on nk. Russellin paradoksi.
Kreikan παράδοξα (paradoksa) 'uskomattomat asiat'.
Erikieliset vastineet
| paradox | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- analyysin paradoksi (alakäsite)
- antinomia (vieruskäsite)
- Grelling-Nelsonin paradoksi (alakäsite)
- kaljun miehen paradoksi (alakäsite)
- parturin paradoksi (alakäsite)
- ristiriita (vieruskäsite)
- russellin paradoksi (alakäsite)
- sorites-paradoksi (alakäsite)
- subjektiviteetin paradoksi (alakäsite)
- valehtelijan paradoksi (alakäsite)
- äärettömyys (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
AhokasA2010, BagginiJFoslP2013, SaarinenE1994, SaarinenE1999, YrjönsuuriM2009
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.2.2026: Filosofia:paradoksi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paradoksi.)