Määritelmä
Husserlilla näkemys siitä, että subjektiivinen, persoonallinen maailma on perustavin tapa katsoa maailmaa
Selite
Husserl vastustaa tieteellisen maailmankuvan ylivaltaa, ja katsoo, että tieteessä peruskysymykset, kuten inhimillisen olemassaolon mielekkyys tai mielettömyys, on jo lähtökohtaisesti suljettu pois tarkastelusta. Husserl ei aseta tieteen saavutuksia kysymyksenalaiseksi, mutta hänelle jokapäiväinen arkielämä eli elämismaailman on tärkeämpi ja eri tieteet käsittelevät ja jäsentävät tätä yhtä ainoaa todellisuutta eri menetelmien kautta. Husserlin mukaan on unohdettu, että tieteet vain käsittelevät todellisuutta, eivät luo sitä. Husserlin kritiikin kärki on nimenomaan naturalismissa - vaikka esimerkiksi kvarkkien avulla saadaan aikaan toimivia teorioita, ne kuitenkin perustuvat koettuun maailmaan eivätkä ole siitä erillisiä. Abstraktioiden ja mallinnusten sijaan Husserl tutkii elämismaailmaa sellaisena kuin se meille kaikille jatkuvasti ilmenee. Fenomenologia tutkii elämismaailmaa suhteessa tietoisuuteen, vaikkakin se ei palaudu tietoisuuteen. Husserl vastusti luonnollista asennetta, jonka mukaan maailma on tietoisuuden perusta siinä mielessä että olemme tietoisia maailmasta koska maailma ja sen oliot ovat jo valmiiksi olemassa. Elämismaailman tarkasteluun fenomenologisesti tarvitaan fenomenologista reduktiota ja käsitystä historiallisista kehityskuluista. Husserlin mukaan ihmiset ovat teleologisesti suuntautuneita ja siten olemuksellisesti historiallisia olioita.
LisätiedotLue Husserlista lisää Logos-ensyklopediasta!
Lähdeviittaus tähän sivuun: Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:elämismaailma. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:elämismaailma.)
