Alustavia tarkistamattomia määritelmiä Kasvitiede

    Tieteen termipankista

    Palaa etusivulle

    Määritellyt sivut Kasvitiede 2056

    Tarkistetut sivut 992

    Tarkistamattomat sivut joilla määritelmä_fi

     Määritelmä
    aapasuoyhdistymätyyppi, jonka keskiosa on puutonta nevaa, reunoilla on myös rämeitä ja korpia
    absinttikoiruohosta ja muista yrteistä alkoholilla uutettu tiiviste, jota käytetään mm. alkoholijuomissa
    abskissihappokasvihormoni, joka edistää lehtien ja kukkien karisemista ja estää siementen itämistä sekä ilmarakojen aukeamista
    abskissiojonkin kasvinosan poisleikkaaminen
    absorptio
    1. aineen imeytyminen johonkin materiaaliin
    2. ravintoaineiden imeytyminen eläimen elimistöön tai ravinteiden imeytyminen kasvien soluihin tai soluelimiin
    adventiivinenelimestä, joka ilmaantuu epätavalliseen paikkaan
    aggregaattinen ydinsädeydinsäteet sijaitsevat tavanomaista tiheämmässä, jolloin tihentymä muistuttaa erehdyttävästi monirivistä ydinsädettä
    aikaisheteinenkaksineuvoinen kukka, jonka heteiden ponnet avautuvat ja siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt vastaanottamaan siitepölyä
    aikaisheteisyysks. aikaisheteinen
    aitolehtikasvulehtien ikäsarjan keskivaiheilla oleva lehti
    akklimatisaatiofysiologinen sopeutuminen ympäristötekijöiden muutoksiin
    aktinosyyttinen ilmarakokasvien ilmarakotyyppi
    alahuulihuulimaisen teriön alin terälehti
    alaskääntyväkasvin osista, jotka suuntautuvat alaspäin
    alaspäinenkärjestä, joka on alas suuntautunut
    alavoittoinenerilaispintainen rakenne, jossa alapinta kehittyy yläpintaa voimakkaammin
    alkeellinen1. alkuperäinen tai varhaisempaa alkuperää oleva 2. erilaistumaton tai erikoistumaton
    alkeisrihmasammalten elämänkierron haploidi vaihe
    alkeissolukärkikasvupisteissä olevia kasvusolukoiden soluja, jotka tuottavat jatkuvasti uutta solukkoa kasvin kasvaessa
    alkeisvarsikkosanikkaisten haploidi gametofyytti
    alkeisvarsimukulaalkeisvarteen syntyvä mukula
    alkiorakon emosolukoppisiemenisten kasvien sikiäimen siemenaiheessa oleva solu, josta alkiorakko syntyy
    amyloplastiväritön, tärkkelystä varastoiva valkohiukkanen
    andromonoeekkinenkasvi, jolla on sekä koiraskukkia että kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
    anisosyyttinen ilmarakoilmarako, jonka huulisoluja ympäröi kolme erikokoista apusolua
    anisotomiakasvin tai sienen halkihaarautuminen,jossa syntyy kaksi keskenään lähes samanarvoista haaraa
    anomosyyttinen ilmarakoilmarako, jossa ei ole apusoluja
    apikaalinenkärjessä tai kärkiosassa sijaitseva
    apomiksikorkeampien kasvien lisääntyminen ilman hedelmöitystä
    arktinenpohjoisnapaa ympäröivä kasvillisuusvyöhyke, johon kuuluvat Amerikan ja Euraasian pohjoiset rannikkoalueet ja arktinen saaristo
    arpivanhan elimen jälki kasvin pinnassa
    asymmetriaks. epämukainen
    ataktosteeliYksisirkkaisten varsien steelityyppi, joka on eusteelin johdannainen. Jällen ja paksuuskasvun puuttumisen vuoksi haarautuvat johtojänteet voivat kulkea esteettä kuoressa ja ytimessä. Varsissa on paljon jänteitä, koska lehtiin menevät jänteet erkanevat paljon ennen niveliä. johtojänteet ovat tyypiltään umpinaisia ja tupellisia.
    atrikoblastiritsodermin solu, johon ei kehity juurikarvaa
    aukkorakenteessa oleva avoin kohta
    aukkolevyputkilon solun (putkilosolun) yksi- tai moniaukkoinen päätyseinä
    australialainen aluekasvimaantieteellinen suuralue, johon kuuluvat Australia ja Tasmania
    avopölytteinenkukka, joka avautuu mahdollistaen ristipölytyksen
    biotooppilajiyhteisön elinympäristötyyppi, jossa keskeiset abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät ovat samanlaisia
    bisentrineneliö, jolla kaksi erillistä levinneisyysaluetta
    bonitointimetsämaan arviointi
    boreaalinenkasvillisuusvyöhyke, johon kuuluu arktisen vyöhykkeen eteläpuolella oleva yhtenäinen havumetsävyöhyke
    brakysklereidikasveissa tavattava kivisolujen eli sklereidien tyyppi
    C3-kasvitkasvit, joiden fotosynteesissä hiilen assimilaatio tapahtuu yksinomaan Calvinin kierrossa
    Casparyn vyökorkkiaineesta muodostunut paksunnos putkilokasvien juuren sisäketossa
    coronal scalelisäteriön liuskat
    corpusvarren kärkikasvupisteen sisin osa
    dalaponi2,2-diklooripropionihappo, alifaattisten yhdisteiden ryhmään kuuluva rikkakasvihävite, jota on käytetty juolavehnän ja järviruo'on torjuntaan; tappaa kaiken kasvillisuuden
    DCMU3-(3,4-dikloorifenyyli)-dimetyyliurea
    deemipieni, paikallinen ja eristäytynyt panmiktinen yksilöiden populaatio
    deemivalintalajinsisäinen, pienten populaatioiden välinen luonnonvalinnan muoto
    defoliaatiokasvin lehtien karistaminen kemikaalien (defolianttien) avulla, esim. hedelmänkorjuun helpottamiseksi puuvillaviljelmillä
    desmetryyniherbisidi; 4-isopropyyliamino-6-metyyliamino-2-metyylitio-1,3,5-triatsiini
    desmogeenikehittyvien lehtiaiheiden rakennus- ja ravintoaineiden saannista huolehtiva erilaistumaton johtojänneaihe kasvavan varren kärjessä
    diarkkinenkaksisirkkaisen kasvin juuren rakenne silloin, kun primaarinen puu muodostaa keskustasta vastakkaisille puolille suuntautuvan rakenteen
    difyleettinenkahdesta eri kantamuodosta evoluution kuluessa syntynyt eliö tai taksoni
    digitoniinikiteinen aine (C56HO29), glykosidi, jota saadaan sormustinkukan (Digitalis purpurea) siemenistä; on veteen liukenematon ja muodostaa tämän kanssa saippuamaisen suspension; käytetään mm. eräiden sterolien (esim. kolesteroli) määrittämiseen
    dijodibentsoehappohormonityyppinen rikkakasvihävite
    diklooriproppifenoksiyhdisteisiin kuuluva rikkakasvihävite
    dikogamiakaksineuvoisten kukkien heteiden ja emien kypsyminen eri aikaan
    dikolpaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jossa on kaksi ituaukkoa
    dikvattibipyridyliumeihin kuuluva rikkakasvihävite
    dinosebidinitrofenoleihin kuuluva rikkakasvihävite
    diplonttikasvi, jolla on sukupolvenvuorottelu
    direktiivilajilaji, joka on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä II, IV tai V tai lintudirektiivin liitteessä I
    discuskiekkomainen mesiäinen
    distaalinenlähtökohdasta kauempana oleva
    distyliaerilaisvartaloisuus, jossa emilehtien vartalot ovat kahta eri mittaa ja luotit sijaitsevat näin ollen kahdella eri korkeudella
    dolomiittipeltojen lannoitteena käytettävä mineraali, joka poistaa happamuutta ja lisää kalsiumia sekä magnesiumia
    dormiiniabskissihappo
    ehdollinen mutaatiotietyissä ympäristöolosuhteissa ilmenevä mutaatio
    ekosysteemimalliekosysteemin pienoismalli, jonka avulla tutkitaan ekosysteemin toimintaa
    eksiinisiitepölyhiukkasen seinän kestävä ulompi kerros
    eksokarppihedelmän seinän eli perikarpin uloin kerros
    ektomykorritsakanta- ja kotelosienten puiden kanssa muodostama sienijuurityyppi, jossa sienirakenteet eivät kasva kasvien soluseinien sisäpuolelle ja juuren pinnalle muodostuu näkyvä sienivaippa
    emikukkakärkinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon kärkiosassa
    emikukkatyvinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon tyvellä
    emiöperäperä, joka kohottaa emiön muiden kukan osien yläpuolelle
    endokarppihedelmän seinän eli perikarpin sisin kerros
    epiblemajuuren solukerroksista ulommaisin
    epifyyttinenkasvin pinnalla kasvava
    epigyniaks. epigyyninen
    epiteelisolupihkatiehyen tiehyttä reunustava, pihkaa erittävä tylppysolu
    epizookoriasiementen tai itiöiden kulkeutuminen eläimen ruumiin pinnalla uudelle kasvupaikalle
    epähedelmähedelmän kaltainen elin, joka ei synny yksin sikiäimestä vaan kukan muistakin osista
    epämuodostunutmuodoltaan epänormaaliksi kasvanut
    epätasaisen typäkkätypäkkä lehti, jonka kärki on kuin poikki purtu
    erikokoislehtisyysilmiö, jossa kasvilla on pysyvästi kahdenlaisia, keskenään erikokoisia lehtiä verson samassa kohdassa
    erilaisitiöinenitiökasvi, jolla on sekä iso- että pikkuitiöitä
    erilaisitiöisyysks. erilaisitiöinen
    erilaiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi
    erilaislehtinenks. erilaislehtisyys
    erilaispintainenkasvin elin, jossa on kaksi selvästi erottuvaa pintaa, ylä- ja alapinta
    erilaissekovartisuustilanne, jossa kasvilla on kahdentyyppisiä sekovarsia ja suvullinen lisääntyminen voi tapahtua vain eri tyyppien välillä
    erilaistuminenjoukko yksilönkehitykseen kuuluvia tapahtumia, jotka erottavat tytärsolut emosoluista
    erilaistumisvyöhykesolujen erilaistumisen ja solukoiden kehittymisen vyöhyke juuressa
    erilaisvartaloinenkasvitaksonista, jolla on emilehtien vartaloiden pituuden suhteen kahden- tai kolmenlaisia kukkia
    erilaisvartaloisuuskasvitaksonin ominaisuus, jossa kasvilla esiintyy kaksi tai kolme perinnöllistä tyyppiä, joiden emiön vartalot ovat eripituiset ja näin emiön luotti ja heteiden ponnet ovat eri korkeudella
    erilehtinenkukka, jonka kukkalehdet kasvavat toisistaan erillään
    erillinenterälehti, verholehti, hede tai emi, joka ei ole yhdistynyt muiden elinten kanssa
    erilliseminenkukka tai emiö, jonka emilehdet ovat erillä toisistaan
    erillisemisyysks. erilliseminen
    erillislehtinenteriö, verhiö tai emiö, jonka lehdet ovat erillisiä
    erillisverhiöinenkukka, jonka verholehdet kasvavat erillä toisistaan
    eritenystymonisoluinen eritysrakenne kasvin pinnassa tai pinnan alla
    eriteräinenkukka, jonka terälehdet ovat erillisiä, eivät yhteenkasvaneita
    esipaljassiemenisetryhmä fossiilisia, itiöiden avulla lisääntyneitä puita, joita pidetään paljassiemenisten kasvien esimuotoina
    eusteeliYtimellinen varsien steelityyppi, jossa esijällestä syntyvät primääriset kuljetussolukot ovat erillisinä johtojänteinä. Sekundäärivaiheessa jälsi yhdistää jänteet sylinteriksi. Harvinaisessa Tilia-tyypin paksuuskasvussa esijälsi on rengasmainen ja erillisiä johtojänteitä ei esiinny.
    formaatiotiettyjen kasvumuotojen vallitsema näennäisen yhtenäinen kasvillisuusalue, ylittää tyypillisesti ilmasto- ja maaperäalueiden rajoja
    fotoautotrofiyhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on epäorgaaninen
    fotoheterotrofiyhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on orgaaninen
    fotosynteesikasveissa ja muissa omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen assimilaatio, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan auringonvalon avulla sokerituotteita ja happea
    fototrooppinenks. fototropismi
    frondsuuri, liuskoihin jakautunut lehti
    fysionomiaorganologiaan perustuva luokittelu
    fytotoksinenkasveille taudin aiheuttava tai kasvua rajoittava
    genotyyppiyksilön perintötekijöiden muodostama kokonaisuus
    geotrooppinensellainen kasvinosa, jonka kasvu riippuu painovoimasta
    gynodieekkinenkasvi, jolla on sekä emikukkia että kaksineuvoisia kukkia, mutta eri yksilöissä
    gynomonoikkinenkasvi, jolla on emikukkia ja kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
    haarahankasilmusta kasvava varren osa
    haarajatkoinenhankahaarainen varsi, jonka kasvu jatkuu hankasilmusta
    haarajatkoinen haarautuminenkasvin haarautumistapa, jossa pääranka ajoittain vaihtuu
    haararankahaaran osa, johon lehdet kiinnittyvät
    haarautuminenhaarojen muodostuminen kasvin versoon
    haavapihkatiehytvioittuneeseen solukkoon muodostunut pihkatiehyt
    habitaattielinympäristö, paikka, jossa eliö elää ja jonka se vaatii elinpiirikseen.
    hadaalivyöhykevaltameren syvin vyöhyke, johon kuuluvat yli 6000 metrin syvänteet
    haihtuminenveden muuttuminen höyryksi, joka kasveissa tapahtuu tyypillisesti ilmarakojen kautta
    hajaputkiloinenvuosiluston putkilot ovat läpimitaltaan jokseenkin samankokoisia ja tasaisesti jakautuneita
    halkeilevakarkea ja epätasainen
    halkihaarainenvarsi, jonka kasvupiste jakautuu kahtia ja kummastakin osasta muodostuu haara
    halkihaarautuminenkasvien haarautumistapa, jossa syntyy kaksi keskenään lähes tai täysin samanarvoista haaraa
    halkoinenlehtilapa, joka on jakautunut matalien lovien jakamiin liuskoihin
    hammasluomainenemilehtien saumoista hammasmaisesti avautuva kota
    hammaspaksunnoshammasmainen sekundaariseinän paksunnos ydinsäteen putkisolun sisäseinässä
    hankahaarainenhankasilmuista haaroittuva varsi
    hankakarvakaksihaarainen karva
    hankasipulisipulin hankasilmusta muodostunut uusi sipuli
    haplosteelikasvien johtosolukoiden järjestymistyyppi, jossa johtosolukkopatsas on liereä
    hapsihaivensiemenen tai hedelmän lenninlaitteen ohut, pitkä, haaraton karva
    hapsihaiveninenkasvin pinnasta, joka on hapsihaiventen peittämä
    hapsikarvaohut, pitkä, haaraton karva
    hapsikarvainenhapsikarvojen peittämä
    hapsiliuskainenlehti, jonka liuskat ovat hiusmaisen ohuet
    harittavaepäsuorasti ulospäin suuntautuva
    harittavahaarainenepäsäännöllisesti moniin suuntiin kasvava
    harjujääkauden aiheuttama kerrostuma, joka on syntynyt sulavan jäätikön sisällä virranneen joen pohjaan
    harmaakarvainenharmaiden karvojen peittämä
    harsusellainen kukinto, jossa kukat sijaitsevat kaukana toisistaan
    harsuuntuminenpuiden lehti- tai neulasmassan häviäminen
    harvennushakkuumetsän kasvatuksen menetelmä, jossa puustoa harventamalla parannetaan jäljelle jäävien puiden kasvua
    havupuutpaljassiemenisten Coniferae-luokan lahko
    headkukinto, jossa varrettomat kukat sijaitsevat tiheässä rykelmässä
    hedekasvikaksikotisen kasvin hedekukallinen yksilö
    hedelmistöselvärajainen, yleensä tiivis hedelmäryhmä
    hedelmyslohkohedelmän yksisiemeninen osa
    hedelmäkehtohedelmää suojaava kova, kuppimainen rakenne, joka on muodostunut yhdistyneistä suojussuomuista
    hedelmän seinäsikiäimen seinästä hedelmälle kehittynyt, tavallisesti kolmikerroksinen seinä
    hedelmäperävarren osa, jonka kärjessä on hedelmä
    hedelmäryhmälukuisista yksittäisistä hedelmistä koostuva rakenne
    hedelmäsuojushedelmää suojaava, kukan yhdiskasvuisista esi- ja tukilehdistä syntynyt rakenne
    hedelmäverhiökehä- tai esilehdistä muodostunut hedelmää ympäröivä suojus
    hedelmöitysvastakkaista sukupuolta olevien sukusolujen ja niiden tumien yhtyminen
    heikosti kehäputkiloinenainakin vuosiluston uloimmat putkilot ovat läpimitaltaan muita putkiloita pienempiä ja tiheämmässä
    hemiboreaalinenboreaalisen ja nemoraalisen vyöhykkeen väliin jäävä kasvillisuusvyöhyke
    herkogamiaponsien ja luottien toisistaan kaukainen sijainti kukassa
    heterogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vaakasolujen ohella pystysoluja tai neliömäisiä soluja
    heterosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on sekä tylppy- että putkisoluja
    hetiökukan hede tai useampien heteiden muodostama kokonaisuus
    hetiöperäperä, joka kohottaa hetiön muiden kukan osien yläpuolelle
    hienohampainenhammaslaitainen lehti, jonka pykälät ovat pienet
    hienokarvainenhentojen, lyhyiden karvojen peittämä
    hienokurttuinenkevyesti ryppyinen
    himmeäläpikuultamaton
    hiukkanenpieni osanen
    hohkainen ydinsienimäinen kudos varren tai juuren keskellä
    holarktinen aluekasvimaantieteellinen valta-alue, joka käsittää suurimman osan pohjoisesta pallonpuoliskosta eli Euroopan, Pohjois-Afrikan, Aasian keski- ja pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan
    homogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain yhdenmuotoisia tylppysoluja, vaakasoluja
    homosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain tylppysoluja
    huiskilopitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, jonka alimmista nivelistä lähtevät kukkaperät ovat pitkiä ja ylimmistä lähtevät lyhyitä
    huokonenohut kohta soluseinässä
    huppumainenhupun tai kypärän muotoinen
    huuli
    1. huulimaisen teriön tai verhiön erillinen ylä- tai alaosa
    2. kämmekkäkasvien kukkien huulimainen rakenne, joka muodostuu muuntuneesta kolmannesta kehälehdestä
    huulikukkainenks. huulikukkaiskasvit
    huulimainenteriö, jonka liuskat muodostavat ylä- ja alahuulen
    hypantiomaljakehäisen kukan kuppimainen, kukkapohjuksesta ja tyveltä yhdistyneistä kehälehdistä muodostunut rakenne
    hypodermipäällysketon alla oleva solukerros maanpäällisissä versonosissa
    hypogyniaks. sikiäisalainen
    hyötäminenviljeltyjen kasvien kukkimisen tai silmujen puhkeamisen tarkoituksellinen nopeuttaminen
    höyhenmäinenhento ja ohut
    idioblastikasvisolu, joka poikkeaa huomattavasti muotonsa, sisältönsä tai kokonsa puolesta viereisistä saman solukon soluista
    ikkunahuokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on hyvin kapea muistuttaen yksinkertaista huokosta, huokosaukko hyvin kookas
    ilmajuurijuuri, joka on muodostunut kasvin maanpäällisistä osista
    ilmalehtivesikasvin vedenpinnan yläpuolelle yltävä lehti
    ilmarakkoilman täyttämä rakkula
    ilmarakoyhteyttämiseen ja hengittämiseen tarvittava pieni aukko putkilokasvien vihreissä osissa tai aitosammalten itiöpesäkkeen tyviosan päällysketossa
    ilmarakojuovarunsaiden, jonoissa sijaitsevien ilmarakojen vaaleana tai sinertävänä erottuva juovamainen muodostelma, tavallisesti lehden alapinnalla
    ilmaraollinenrakenteesta, jossa on ilmarako
    ilmaruusukeruusuke, joka sijaitsee kasvin latvassa
    ilmavarsikasvin maanpäällinen varsi
    ilmaversoverson maan- tai vedenpinnan yläpuolinen osa
    imujuuriloiskasvin isäntäänsä kasvattama elin, jolla loinen ottaa vettä ja ravinteita
    interfoliaarinen korvakekahden vastakkaisen toisiinsa liittyneiden korvakkeiden muodostama lehtimäinen rakenne
    intiinisiitepölyhiukkasen seinän sisempi, pehmeä kerros
    irtoamissolukkokasvukauden päätyttyä lehtensä pudottavien kasvien lehtikantaan sekä kukkien ja hedelmien kiinnittymiskohtiin kehittyvä solukerros
    isoitiöerilaisitiöisten kasvien suurempi itiötyyppi, josta kehittyy naarasgametofyytti
    isoitiöpesäkeerilaisitiöisten kasvien rakenne, jossa muodostuu isoitiöitä
    isoitiöpesäkelehtirakenne, jonka yhteydessä isoitiöpesäkkeet sijaitsevat
    isomorfinenulkonäöltään samankaltainen mutta alkuperältään erisyntyinen
    isotomiakasvin tai sienen halkihaarautuminen jossa syntyy kaksi keskenään täysin samanarvoista haaraa
    istukkatyyppiistukan sijoittuminen sikiäimessä
    itiömikroskooppisen pieni, lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai soluryhmä
    itiökasviitiöiden avulla lisääntyvä kasvi
    itiölehtilehti, jossa on yksi tai useampi itiöpesäke
    itiöpesäkeitiökasvien ja sienten pieni lisääntymiselin, jonka sisällä itiöt kehittyvät
    itiöpesäkeperävarsimainen rakenne, johon itiöpesäkkeet kiinnittyvät
    itiöpesäkeryhmärajattu joukko itiöpesäkkeitä
    itiötähkätähkämäinen elin, jossa on lukuisia pieniä, lähekkäisiä itiölehtiä
    itsehedelmöityssamasta yksilöstä peräisin olevien naaras- ja koirassukusolujen yhtyminen
    itsepölytyskasviyksilön tai sen kasvullisen jälkeläisen oman siitepölyn suorittama pölytys
    itsoplaanikasvin juuren pintakerros
    ituversokasvin tai sen versonosan ensimmäinen kehitysvaihe
    ituaukkosiitepölyhiukkasen seinämän eksiinissä oleva ohuempi kohta, josta siiteputki kasvaa ulos hiukkasen itäessä
    itujyvänensammalten, levien ja sanikkaisten kasvullinen leviäin
    iturihmasammalten lehtihankoihin kehittyvä leviäin
    itusilmuinenkasvi, joka tuottaa itusilmuja
    itutuppiheinäkasvien ensimmäisen maanpinnalle kasvavan lehden ympärillä oleva rakenne
    ituversosammalen lehtihankaan kehittyvä hedetön tai pienilehtinen leviäin
    jakoinenlehtilapa, joka on jakautunut syvien lovien jakamiin liuskoihin
    jalkamainensormiliuskainen lehtilapa, jossa sivummaiset liuskat ovat edelleen jakautuneet kahtia
    jalot lehtipuutpuuvartisia lajeja, jotka vaativat emäksistä tai muuten runsasravinteista kasvualustaa
    jauheinenjauhomaisen aineen peittämä
    jonosilmuhankasilmu, joita kehittyy lehtihankaan useita jonoon varren pituussuunnassa
    jouhimainenhyvin ohuista ja pitkistä lehdistä
    joustinmaksasammalten ja kortteiden itiöpesäkkeissä olevia kierteisiä soluja, jotka kuivuessaan suoristuvat ja sinkoavat itiöt pesäkkeestä
    joutohedehede, joka ei muodosta siitepölyä
    jugum
    1. harjanne tai vako kasvien tai eläinten rakenteessa
    2. eräiden perhosten etusiiven takareunan liuska, joka yhdistää etu- ja takasiiven toisiinsa
    juurakkomaanalainen, monivuotinen varsi, jonka nivelvälit ovat lyhyet ja joka sisältää vararavintoa
    juurakollinenkasvista, jolla on juurakko
    juurehtivavarsi, jonka nivelistä kasvaa juuria
    juurenhuntusolukko, joka ympäröi juuren kärkeä suojaten kasvusolukkoa juuren kasvaessa maahan
    juurenniskapääjuuren ylimpänä sijaitseva, varteen rajoittuva osa
    juuriputkilokasveille luonteenomainen lehdetön, yleensä maansisäinen peruselin
    juurihaaraemojuuren lieriöketosta alkunsa saava sivujuuri
    juurikarvakasvin ritsodermissa oleva yksisoluinen karvamainen rakenne
    juurikarvavyöhykejuuren kärkeä lähellä oleva pituussuuntainen vyöhyke, jossa on tyypillisesti paljon juurikarvoja
    juurimukulajuureen syntyvä mukula
    juuripaineversokasvien juuristoihin muodostuva paine, joka auttaa kasvia siirtämään vettä juuresta varteen
    juuripurjeeräiden trooppisten kasvien ilmajuurten monikerroksinen kuollut päällysketto
    juurisilmukaksisirkkaisten kasvien juureen kehittyvä silmu
    juuristokasvin juurten muodostama kokonaisuus
    juurivesajuurisilmusta kasvava verso
    juurtumahapsikarvamainen rakenne, joka kiinnittää kasvin tai jäkälän alustaansa
    jyväheinäkasvien hedelmä, jossa siemenkuori ja hedelmän seinä ovat kasvettuneet yhteen
    jyväksekäspintarakenteesta, jossa on pieniä nokareita
    jälkielinelin, joka kehittyy kasvilla epänormaaliin paikkaan myöhäsyntyisesti
    jälkijuuripoikkeukselliseen paikkaan myöhäsyntyisesti kehittynyt juuri
    jälkisilmusilmu, joka ei synny verson kärkeen eikä lehtihankaan
    jännejälsivarren jällen johtojänteen alueelle syntyvä osa
    jännevälijälsikahden johtojänteen väliin syntyvä osa kasvin jällessä
    jäykkäkankea, ei taipuisa
    jääpolteyöpakkasista johtuvan pintaroudan aiheuttama kuivuus, joka tuhoaa juuri kasvunsa aloittaneita kasveja keväisin
    kaarikarvakaareva, yleensä lyhyt ja pinnanmyötäinen hapsikarva
    kaarnapääosin kuolleista korkkisoluista muodostuva kuori, joka suojaa puuvartisen kasvin vartta
    kaksihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jonka kaksi sivuhaaraa ovat jakautuneet edelleen kahteen haaraan, joiden päässä on kukka
    kaksikotineneliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat eri yksilöissä
    kaksikuntainenkukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet yhteen kahdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
    kaksikylkinensellainen kasvin elin, jolla on kaksi symmetriatasoa
    kaksilehdykkäinenkerrannaislehti, jossa on on vain yksi lehtipari
    kaksiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen samansuuruiseen liuskaan
    kaksilokeroinenemiö, jossa on kaksi erillistä lokeroa
    kaksimuotoisuusks. kaksimuotoinen
    kaksiosainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen liuskaan
    kaksipihainen huokosparirengashuokosten muodostama huokospari
    kaksipuoliskoinentyypillinen heteen ponsi, jossa on kaksi puoliskoa ja täten neljä pölylokeroa
    kaksirivinenlehdet tai muut elimet, jotka ovat sijoittuneet varteen vastapäisiin riveihin
    kaksisirkkainenkasviyksilö, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan
    kaksisirkkaisetkoppisiemenisten luokka, johon kuuluvien kasvien alkiossa on kaksi sirkkalehteä
    kaksoishedelmöityskoppisiemenisten kasvien hedelmöittymistapahtuma
    kaksoiskuperakupera molemmin puolin
    kaljukarvaton, piikitön, suomuton pinta
    kaljuuntuvapinnasta, joka on ajan myötä tulossa paljaaksi
    kalkkivaikutusmaaperän kalsiumin aikaansaama vaikutus kasvillisuuteen ja kasvistoon
    kalluskasvien aktiiviesti jakautuva, erilaistumaton solukko, jota syntyy mm. haavoittumiskohtiin
    kallussolukkoerikoissolukko, jota muodostuu vauriokohtaan
    kalyptrasammalen itiöpesäkettä suojaava huntumainen rakenne
    kampamainenelin, jossa olevat liuskat ovat järjestyneet kuin piikit kammassa
    kannuskehälehden kapea, suppilomainen lisäke, joka usein toimii mesivarastona
    kansikodan päässä oleva luukku
    kansikotakansiluomainen kota
    kansiluomainenkota, jonka kärkiosa avautuu kuin kansi
    kantayhden kasvin jälkeläiset riippumatta pölytystavasta
    kapealiuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kapeisiin liuskoihin
    kapean vastapuikeakapea, pyöreäkärkinen, kärjestä leveimmillään ja tyveä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
    kapeanpuikeakapea, pyöreätyvinen, tyveltä leveimmillään ja kärkeä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
    kapeansoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja joka on kolme kertaa niin pitkä kuin leveä
    kapeansuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskilehden ja tyven välissä ja joka on kuusi kertaa niin pitkä kuin leveä
    kapeaväliseinäinenhedelmästä, jolla on kapea väliseinä
    karhearosoinen, järsityn näköinen
    karheahkomelko karhea
    karheanystyinenkarheiden, syylämäisten ulkonemien peittämä
    karpofori
    1. sarjakukkaiskasvien erillinen perä, joka muodostuu lohkohedelmän hedelmyksen kannattimeksi
    2. kohokkikasvien Silenoideae-alaheimolla kukkapohjuksesta ensin emilehdet ja sitten kodan kohottava perä
    karvakasvin päällysketosta kasvava taipuisa tai piikkimäinen rakenne
    karvainenkarvojen peittämä
    karvoituskasvin pinnassa oleva karvapeitto tai muu päällysketon lisäke
    kasvainrankavuosikasvaimen varsi, jossa lehdet ovat kiinni
    kasvieliö, jolle on luonteenomaista paikallaan pysyminen, hermoston puuttuminen ja soluja ympäröivä selluloosaseinä
    kasvikuntaeliökuntaan kuuluva kunta, jonka muodostavat kasvit
    kasvilajikasviyksilöistä tai -populaatioista muodostuva laji
    kasvillisuustietyn alueen kasviyhdyskuntien muodostama kokonaisuus
    kasvillisuusanalyysikasvipeitteen rakenteen tutkimus
    kasvillisuuskarttatietyn alueen kasvillisuutta kuvaava kartta
    kasvillisuusseuraantokasvillisuuden muuttuminen asteittain tietyllä paikalla tietyn ajan kuluessa
    kasvimorfologiakasvien muoto- ja rakennesuhteita ja niissä ilmeneviä säännönmukaisuuksia tutkiva tieteenala
    kasvinsuojelutoiminta, jossa pyritään vähentämään viljelykasvien sadon pienenemistä tai sen laadun huononemista
    kasviotietyn alueen kasviston järjestelmällinen kirjallinen esittely
    kasviplanktonpienikokoisten levät muodostama plankton, joka käsittää bakteerit, syanobakteerit ja mikroskooppiset levät
    kasvisiimaeliötsiimaeliöitä, joiden soluissa on usein viherhiukkasia
    kasvistotietyllä alueella tai tiettynä aikana kasvavien kasvilajien joukko
    kasvullinen lisääminenks. kasvullinen lisääntyminen
    kasvullinen lisääntyminenkasvien suvuton lisääntyminen erilaisten leviäimien avulla
    kasvumuotokasvin ulkoasutyyppi
    kasvupaikkahomogeeninen elinympäristö, jonka voi määritellä abioottisten ympäristötekijöiden kuten maaperän muodon, kallioperän, maalajin, pH:n, hydrologian, eksposition ym. perusteella
    kaulifloriakukkien tai kukintojen muodostuminen kasvin puutuneeseen runkoon
    kehittynyt1. alkuperäisestä muuttunut tai myöhempää alkuperää oleva 2. erilaistunut tai erikoistunut
    kehräkukkamykerön keskiosassa sijaitseva kukka, joka on yleensä torvimainen
    kehtomykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama kokonaisuus
    kehäliuskayhdiskehäisen kukan lehti, joka ei ole erilaistunut selvästi terä- tai verholehdeksi
    kehänpäällinensikiäin, joka sijaitsee kehälehtien ja heteiden yläpuolella
    kehäputkiloinenvuosiluston kevätpuun putkilot ovat läpimitaltaan huomattavasti kookkaampia ja sijaitsevat tiheämmässä kuin kesäpuun putkilot
    kehäsukanensukaseksi muuttunut kehälehti
    keihäsmäinenkolmiliuskainen, keihäänmuotoinen lehtilapa, jonka kaksi tyviliuskaa ovat päätöliuskaa pienempiä
    keihästyvinenlehtilapa, jonka tyvessä on kaksi terävähköä sivulle suuntautuvaa liuskaa
    kelluslehtivesikasvin lehti, jonka lapa kelluu veden pinnalla
    kelluslehtinenvesikasvi, jonka lehdistä ainakin osa kelluu veden pinnalla
    keltalevätkasvikunnan kaari
    kerrannainenrakenne, joka muodostuu useasta samanlaisesta osasta
    kerrannaishuiskilohuiskilo, jonka jokainen kukkaperä haarautuu uudeksi huiskiloksi
    kerrannaislehtilehti, jonka lapa on jakautunut lehdyköiksi
    kerrannaisterttukerrannaiskukinto, jonka terttumainen kokonaisuus muodostuu terttumaisesta päätekukinnosta ja sen alapuolella olevista terttumaisista osakukinnoista
    kerrannaistähkätähkä, jonka lapakossa on perättömiä tai lyhytperäisiä pikkutähkiä
    kerrottukukkainenkukasta, jossa on vähintään kaksinkertainen määrä terälehtiä kuin normaalisti
    keski-istukkakeskellä sikiäintä sijaitseva istukka
    keskiliittoinensellainen elin, joka on joko kiinnittynyt toiseen keskiosastaan tai kiinnittynyt toisen elimen keskiosaan
    keskipitkävartaloinenerilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jolla on pitkiä ja lyhyitä heteitä ja emiön vartalo pituudeltaan keskipitkä
    keskisuonilehtilavan keskellä tyvestä kärkeen kulkeva vahva suoni
    keskuslieriöjuuren keskuksen lieriömäinen rakenne, jonka sisällä on johtosolukko
    keskustumaalkiorakon keskussolun diploidinen tuma
    keuhkosammaletmaksasammalten luokan lahko
    kiehkurasamassa nivelessä sijaitsevien haarojen, kasvulehtien tai kukkalehtien muodostama kokonaisuus
    kiehkurainenlehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on vähintään kaksi lehteä
    kielekelehtilavan ja -tupen yhtymäkohdassa oleva pieni, usein läpikuultavan ohut lisäke
    kielekekorvakeeräiden vitakasvien varren ja lehtikannan yhtymäkohdassa oleva kalvomainen lisäke
    kielikukkainenjolla on kukinnossaan kielikukkia
    kielimäinenyhdislehtinen, tyveltä torvimainen teriö, jonka laide on vastakohtainen, litteä, sivulle kaartuva
    kiemurayksihaarainen viuhko, jossa sivuhaarat kehittyvät aina samaan suuntaan
    kierrepaksunnosputkisolun ja putkilon solun sisäseinässä oleva sekundaariseinän paksunnos
    kierreviuhkoviuhko, jossa haarautuminen jatkuu vain oikean tai vain vasemmanpuoleisesta hangasta
    kierteinen (lehtiasento)lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on yksi lehti
    kiertyen köynnöstäjäkasvista, joka köynnöstää kiertymällä jonkin ympärille
    kiilamainenkolmion muotoinen lehtilapa
    kiilatyvinentyveltä kiilamainen lehtilapa
    kiinnikasvanutkasvin osat, jotka ovat yhdistyneet jo syntyhetkellä ja kehittyneet yhteen liittyneinä
    kiinnittymislisäkesiitepölymyhkyn kannatin
    kiinnityselinjoidenkin sienten ja sekovartisten kasvien elin, joka sitoo kasvit alustaansa
    kiinnityslevykärhen päässä oleva imukuppimainen rakenne, jolla kasvi kiinnittyy alustaansa
    kiipimäjuurijuurikarvojen avulla alustaan tarttuva kasvin versojuuri, jonka avulla kasvi kiipeää ylöspäin
    kilpilehtinimitys lehdelle, jonka lapa on kilpimäinen
    kilpimäinen (elin)pieni, ympyränmuotoinen elin, jonka keskikohta on koholla
    kimppukeskenään samanlaisten ja samasta kohdasta kasvavien versojen, kukkien tai lehtien ryhmä
    kirjavalehtinenkasvi, jonka muutoin vihreissä lehdissä on erivärisiä laikkuja johtuen paikallisesta lehtivihreän puuttumisesta
    kitukasvuinenkasvi tai kasvin osa, joka on normaalia heikommin kehittynyt
    kloonausDNA-sekvenssin monistaminen siten, että se liitetään sopivaan vektoriin (usein plasmidi- tai virusgenomiin), joka sen jälkeen siirretään soluun, jossa muodostunut hybridi pystyy monistumaan
    klooniyhdestä kasviyksilöstä alkunsa saanut, kasvullisesti lisääntynyt yksilöjoukko
    koherenttisellaiset kasvinosat, jotka ovat kiinnittyneet lujasti toisiinsa, mutteivät yhdistyneet
    koirasgametofyyttikoiraspuolinen gametofyytti
    kokleaattinensellainen terälehtien järjestys nupussa, jossa isompi terälehti on osittain viereisten terälehtien päällä
    koleoritsaheinäkasvien alkion rakenne, jonka sisällä on alkeisjuuri
    kolmeen kertaan kolmisorminenkolmisorminen lehtilapa, jonka jokainen sormi on jakautunut kahteen kertaan toistamiseen kolmisormiseksi
    kolmeen kertaan parilehdykkäinenparilehdykkäinen lehtilapa, jonka lehdykät jakautuvat vielä kahteen kertaan pikkulehdyköiksi
    kolmilehtinenkasvi tai oksa, jossa on kolme lehteä
    kolmiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kolmeen liuskaan
    kolmilokeroinenemiö, jossa on kolme lokeroa
    kolmilukuinenkukka, jolla on kutakin kukkalehteä kolme kappaletta
    kolmimuotoinenlajista, jonka yksilöt esiintyvät kolmena eri muotona
    kolmiomainenkolmion muotoinen lehtilapa
    kolmiotainenlehti tai kasvin muu elin, jonka kärjessä on kolme piikkiä
    kolmisorminensormiliuskainen tai sormilehdykkäinen lehti, joka jakautuu kolmeen liuskaan tai lehdykkään
    koloharjainenrakenne, jossa on koholla oleva harjanne
    kolpaattinensiitepölyhiukkanen, jonka aukko on pitkulainen
    kolporaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jonka aukot ovat sporodermin ulkopinnalla pitkulaiset ja sisäpinnalla pyöreät
    konseptaakkelijoidenkin levien sekovarren pinnassa oleva sukupuolisolupesäkkeitä eli gametangioita sisältävä syvennys
    koppisiemenisetsiemenkasvien ryhmän alaryhmä, johon kuuluvien kasvien siemenaiheet ovat emiön suljetussa sikiäimessä, josta siementen kypsyessä kehittyy hedelmä
    korkeammat kasvitkasveja, joiden rakenteelle on ominaista pitkälle kehittynyt solukkojen ja eri kasvinosien erilaistuminen
    korkeusvyöhykekorkeussuuntainen kasvillisuusvyöhyke alueella, jolla korkeuserot ovat suuria
    korkkipuuvartisten kasvien korkkikuoren uloin kerros
    korkkijälsikuoren parenkyymisolukosta kehittynyt solukko, joka synnyttää kasvia suojaavan korkkikuoren
    korkkikuorikorkki- ja perussolukosta koostuva kuori, joka kasvin vanhetessa kehittyy varressa primaarisen kuoren ulkopuolelle ja juuressa sen sisäpuolelle
    korkkisolukkokorkkijällen tuottama solukko
    korkkitylppykasvin pintaa suojaava, tyypillisesti paksu solukerros, joka yhdessä korkin ja korkkijällen kanssa muodostaa kasvin korkkikuoren
    korkosuoninenlehtilapa, jonka suonet ovat erityisesti alapinnalla selvästi koholla
    korsiheinäkasvin varsi, jonka nivelvälit ovat onttoja ja nivelet täyteisiä
    kortemaisetsanikkaisten kaaren luokka
    kortteetkortemaisten luokan lahko
    korvakelehtimäinen, parillinen lehtikannan laajentuma lehden tyvellä
    korvaketuppiyhdiskasvuisten korvakkeiden muodostama, vartta ympäröivä tuppi nivelen yläpuolella
    korvakkeellinenlehti, jonka tyvellä on korvakkeet
    korvakkeetonlehti, jonka tyvellä ei ole korvakkeita
    koukkukarvakärjestä koukkumainen karva hedelmän tai siemenen pinnassa
    kourasuoninensormiliuskainen lehtilapa, jonka pääsuonet haarautuvat samasta pisteestä liuskoihin
    kouruinenkourun muotoinen
    kourumainenlehtilapa, jonka laidat kääntyvät ylöspäin
    kova nilaniinisyistä muodostuva nilan kuollut osa
    ksylotomiapuusolukon (ksyleemin) rakennetta koskeva tieteenhaara
    kuihtuvaelin, joka surkastuu muttei varise
    kuitutrakeidihavupuiden kesäpuun putkisolu tai lehtipuiden kuitutyyppi, jossa on rengashuokosia
    kuivakkokasvikasvi, joka suosii kuivaa elinympäristöä
    kukkakaavakukan rakennetta kuvaava kaavamainen esitys
    kukkakiehkurakukkien muodostama kiehkura
    kulmikkaanpuikeakulmikkaasti puikea lehtilapa
    kulotusmetsän uudistamismenetelmä, jossa poltetaan hakkuutähteet, pintakasvillisuus ja osa humuskerrosta
    kultalevätkasvikunnan kaari
    kumariiniuseissa kasveissa esiintyvä rengasrakenteinen, kitkeränmakuinen ja pistävän makeantuoksuinen yhdiste, jolla on siementen itämistä estävä ominaisuus
    kuoppainenepätasaisesta pinnasta
    kuoppapisteinenmatalien kuoppien peittämä
    kuori
    1. kasvin vartta ja juurta suojaava solukkorakenne
    2. jäkälän sekovarren tiiviistä sienirihmastosta muodostunut pintakerros
    kupressoidinen huokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on yhtä leveä kuin huokosaukko, huokosaukko ellipsinmuotoinen
    kupukehä, jossa verho- ja terälehdet ovat keskenään samanlaiset
    kuroumakapea kohta keskellä jotain kasvin osaa
    kurttupintainenlehdestä, jossa verkkomaisten suonten urat ja niiden väliin jäävät koholla olevat pinnat vuorottelevat
    kylkilehtimaksasammalen selkäpuolella kahdessa rivissä sijaitsevat lehdet
    kylmäkaraistuminenloppukesällä alkava ja varsinaisesti syksyllä etenevä tapahtumasarja, joka valmistaa kasvit kestämään kylmää
    kynnellinensellainen lehti, jolla on kynsi
    kynsiterälehden, verholehden tai suojuslehden kapea tyvi
    kähäräkihara tai aaltoileva
    käpyhavupuiden kovettunut, tähkämäinen emikukinto, joka koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnittyneistä käpysuomuista
    käpysuomusiemenaihetta kannattava suomu kävyssä
    kärhellinenelin, jolla on kärhi
    kärhijuurikosketukselle herkkä, tuen ympärille kiertyvä versojuuri
    kärhilehtilehti, jolla on kärhi
    kärhivarsikärheksi muuntunut varsi
    kärkihakuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
    kärkikasvuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
    kärkikasvuisuusks. kärkikasvuinen
    kärkikasvusolukkokasvin varren tai juuren kärjissä oleva kasvusolukko, joka ylläpitää kasvin pituuskasvua
    kärkikierteinenrakenteen kärjestä lähtien kerälle kiertynyt
    kärkinipukallinenlehden tai muun elimen kärjestä, joka kapenee jyrkästi lyhyeksi kärkiulokkeeksi
    kärkisilmuverson kärjessä oleva silmu, joka huolehtii kasvin pituuskasvusta
    kärkivoittoinenkasvutapa, jossa elimen kärki kasvaa tyveä ja keskiosaa voimakkaammin
    kärkivoittoisuusks. kärkivoittoinen
    kärsälohkohedelmän kapea, siemenetön kärkiosa sarjakukkaiskasveilla
    käärmeenkielimäisetsaniasten luokan lahko
    köynneliäsrentovartinen kasvi, joka kasvaa pystyyn vain tuen varassa
    köynnösrentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia, yleensä toisia kasveja, pitkin
    laakaruotilitteä, lehtilapaa muistuttava lehtiruoti
    laakavarsilitteä, lehtimäinen varsirakenne
    laakaversovihreä, litteä ja levymäinen laakavarsi
    labiumLamiaceae-heimon kasvien kukan alin lehtiliuska
    laciniakapea, suippokärkinen liuska
    laide (kehälehti)
    1. torvimaisen teriön tai verhiön laajentunut kärkiosa
    2. terälehden tai verholehden laajentunut kärkiosa
    laikuittainen ympäristöhabitaatti, jossa on merkittäviä paikallisia eroja tietyn eliölajin hyödyntämien ympäristöresurssien kannalta
    laitakukkamykerön laidassa oleva kukka
    laitaluomainenemilehtien reunoista avautuva kota
    lanttopäinenlehti, lehdykkä tai kehälehti, jonka kärjessä on laakea lovi
    lateraaliset korvakkeetkorvakkeet, jotka sijaitsevat molemmin puolen lehden kiinnittymiskohtaa
    lauhkea vyöhykekasvillisuusvyöhyke, jonka keskilämpötila on yli 10 C vähintään neljänä kuukautena vuodessa
    lehden pintakerroslehden pinta
    lehdykkäinenlehti, jonka lapa jakautuu lehdyköiksi
    lehdykän korvakekorvakemainen lisäke lehdykän kannassa
    lehtivarren nivelessä sijaitseva kasvin peruselin
    lehtiaihesiemenessä oleva lehden alku
    lehtialaindeksikasvillisuuden lehtipinta-alan suhde vastaavaan maapinta-alayksikköön
    lehtiarpipudonneen lehden arpi kasvin varressa tai haarassa
    lehtiasentolehtien järjestäytymistapa kasvin varrella
    lehtiaukkokasvin varressa lehden yläpuolella oleva aukko
    lehtijäkäläjäkälä, jonka sekovarsi on muodoltaan lehtimäinen ja tavallisesti reunoilta liuskainen
    lehtikantalehden osa, jonka avulla lehti kiinnittyy varteen
    lehtikiehkuraKs. kiehkurainen.
    lehtikorvakekorvan muotoinen liuska lehtilavan tai lehdykän tyvellä
    lehtikorvakkeellinenlehti tai lehdykkä, jonka tyvellä on lehtikorvake
    lehtilaitalehtilavan reuna
    lehtimehukasvikasvi, jonka kasvulehtien lapa on muodostunut tavallista paksummaksi, meheväksi elimeksi eli mehilehdeksi
    lehtimetsälehtipuista koostuva metsä, jollaisia on tyypillisesti lauhkeassa kasvillisuusvyöhykkeessä
    lehtimäinenlehden kaltainen
    lehtipuutkoppisiemenisiin kuuluva puu, jonka lehtilapa on tyypillisesti leveä, litteä ja suhteellisen kookas
    lehtisammaletsammalten kaaren luokka
    lehtivihreäkasvien vihreä väriaine, jolla on keskeinen tehtävä fotosynteesissä
    lehtivihreän puutosklorofyllin puuttuminen kasvisolukudoksessa
    lehtivihreätönkasvi tai kasvin osa, jossa ei muodostu lehtivihreää
    lenninhaivenhedelmän tai siemenen hento, karvamainen, tuulilevintää edistävä laite
    lenninhaiveninenhedelmä tai siemen, jolla on lenninhaiven
    leposilmulepotilassa kasvin silmu
    leukoplastilehtivihreää sisältämätön kasvin kehitysvaihe
    leveän pyöreähkölehtilapa, joka on lähes pyöreä mutta hieman leveämpi kuin pitkä
    leveänpuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskikohdan ja tyven välissä ja jonka pituuden suhde leveyteen on noin 6 : 5
    leveänsoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja jonka leveyden ja pituuden suhde on n. 3 : 2
    leveäväliseinäinenhedelmästä, jolla on leveä väliseinä
    levinneisyysaluelajin tai jonkin muun taksonomisen yksikön maantieteellinen esiintymisalue
    levintäkasvien leviäminen, joka tapahtuu leviäinten avulla
    … lisää tuloksia