Alustavia tarkistamattomia määritelmiä Kasvitiede

Tieteen termipankista

Palaa etusivulle

Määritellyt sivut Kasvitiede 2057

Tarkistetut sivut 993

Tarkistamattomat sivut joilla määritelmä_fi

 Määritelmä
aapasuoyhdistymätyyppi, jonka keskiosa on puutonta nevaa, reunoilla on myös rämeitä ja korpia
absinttikoiruohosta ja muista yrteistä alkoholilla uutettu tiiviste, jota käytetään mm. alkoholijuomissa
abskissihappokasvihormoni, joka edistää lehtien ja kukkien karisemista ja estää siementen itämistä sekä ilmarakojen aukeamista
abskissiojonkin kasvinosan poisleikkaaminen
absorptio
1. aineen imeytyminen johonkin materiaaliin
2. ravintoaineiden imeytyminen eläimen elimistöön tai ravinteiden imeytyminen kasvien soluihin tai soluelimiin
adventiivinenelimestä, joka ilmaantuu epätavalliseen paikkaan
aggregaattinen ydinsädeydinsäteet sijaitsevat tavanomaista tiheämmässä, jolloin tihentymä muistuttaa erehdyttävästi monirivistä ydinsädettä
aikaisheteinenkaksineuvoinen kukka, jonka heteiden ponnet avautuvat ja siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt vastaanottamaan siitepölyä
aikaisheteisyysks. aikaisheteinen
aitolehtikasvulehtien ikäsarjan keskivaiheilla oleva lehti
akklimatisaatiofysiologinen sopeutuminen ympäristötekijöiden muutoksiin
aktinosyyttinen ilmarakokasvien ilmarakotyyppi
alahuulihuulimaisen teriön alin terälehti
alaskääntyväkasvin osista, jotka suuntautuvat alaspäin
alaspäinenkärjestä, joka on alas suuntautunut
alavoittoinenerilaispintainen rakenne, jossa alapinta kehittyy yläpintaa voimakkaammin
alkeellinen1. alkuperäinen tai varhaisempaa alkuperää oleva 2. erilaistumaton tai erikoistumaton
alkeisrihmasammalten elämänkierron haploidi vaihe
alkeissolukärkikasvupisteissä olevia kasvusolukoiden soluja, jotka tuottavat jatkuvasti uutta solukkoa kasvin kasvaessa
alkeisvarsikkosanikkaisten haploidi gametofyytti
alkeisvarsimukulaalkeisvarteen syntyvä mukula
alkiorakon emosolukoppisiemenisten kasvien sikiäimen siemenaiheessa oleva solu, josta alkiorakko syntyy
amyloplastiväritön, tärkkelystä varastoiva valkohiukkanen
andromonoeekkinenkasvi, jolla on sekä koiraskukkia että kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
anisosyyttinen ilmarakoilmarako, jonka huulisoluja ympäröi kolme erikokoista apusolua
anisotomiakasvin tai sienen halkihaarautuminen,jossa syntyy kaksi keskenään lähes samanarvoista haaraa
anomosyyttinen ilmarakoilmarako, jossa ei ole apusoluja
apikaalinenkärjessä tai kärkiosassa sijaitseva
apomiksikorkeampien kasvien lisääntyminen ilman hedelmöitystä
arktinenpohjoisnapaa ympäröivä kasvillisuusvyöhyke, johon kuuluvat Amerikan ja Euraasian pohjoiset rannikkoalueet ja arktinen saaristo
arpivanhan elimen jälki kasvin pinnassa
asymmetriaks. epämukainen
ataktosteeliYksisirkkaisten varsien steelityyppi, joka on eusteelin johdannainen. Jällen ja paksuuskasvun puuttumisen vuoksi haarautuvat johtojänteet voivat kulkea esteettä kuoressa ja ytimessä. Varsissa on paljon jänteitä, koska lehtiin menevät jänteet erkanevat paljon ennen niveliä. johtojänteet ovat tyypiltään umpinaisia ja tupellisia.
atrikoblastiritsodermin solu, johon ei kehity juurikarvaa
aukkorakenteessa oleva avoin kohta
aukkolevyputkilon solun (putkilosolun) yksi- tai moniaukkoinen päätyseinä
australialainen aluekasvimaantieteellinen suuralue, johon kuuluvat Australia ja Tasmania
avopölytteinenkukka, joka avautuu mahdollistaen ristipölytyksen
biotooppilajiyhteisön elinympäristötyyppi, jossa keskeiset abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät ovat samanlaisia
bisentrineneliö, jolla kaksi erillistä levinneisyysaluetta
bonitointimetsämaan arviointi
boreaalinenkasvillisuusvyöhyke, johon kuuluu arktisen vyöhykkeen eteläpuolella oleva yhtenäinen havumetsävyöhyke
brakysklereidikasveissa tavattava kivisolujen eli sklereidien tyyppi
C3-kasvitkasvit, joiden fotosynteesissä hiilen assimilaatio tapahtuu yksinomaan Calvinin kierrossa
Casparyn vyökorkkiaineesta muodostunut paksunnos putkilokasvien juuren sisäketossa
coronal scalelisäteriön liuskat
corpusvarren kärkikasvupisteen sisin osa
dalaponi2,2-diklooripropionihappo, alifaattisten yhdisteiden ryhmään kuuluva rikkakasvihävite, jota on käytetty juolavehnän ja järviruo'on torjuntaan; tappaa kaiken kasvillisuuden
DCMU3-(3,4-dikloorifenyyli)-dimetyyliurea
deemipieni, paikallinen ja eristäytynyt panmiktinen yksilöiden populaatio
deemivalintalajinsisäinen, pienten populaatioiden välinen luonnonvalinnan muoto
defoliaatiokasvin lehtien karistaminen kemikaalien (defolianttien) avulla, esim. hedelmänkorjuun helpottamiseksi puuvillaviljelmillä
desmetryyniherbisidi; 4-isopropyyliamino-6-metyyliamino-2-metyylitio-1,3,5-triatsiini
desmogeenikehittyvien lehtiaiheiden rakennus- ja ravintoaineiden saannista huolehtiva erilaistumaton johtojänneaihe kasvavan varren kärjessä
diarkkinenkaksisirkkaisen kasvin juuren rakenne silloin, kun primaarinen puu muodostaa keskustasta vastakkaisille puolille suuntautuvan rakenteen
difyleettinenkahdesta eri kantamuodosta evoluution kuluessa syntynyt eliö tai taksoni
digitoniinikiteinen aine (C56HO29), glykosidi, jota saadaan sormustinkukan (Digitalis purpurea) siemenistä; on veteen liukenematon ja muodostaa tämän kanssa saippuamaisen suspension; käytetään mm. eräiden sterolien (esim. kolesteroli) määrittämiseen
dijodibentsoehappohormonityyppinen rikkakasvihävite
diklooriproppifenoksiyhdisteisiin kuuluva rikkakasvihävite
dikogamiakaksineuvoisten kukkien heteiden ja emien kypsyminen eri aikaan
dikolpaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jossa on kaksi ituaukkoa
dikvattibipyridyliumeihin kuuluva rikkakasvihävite
dinosebidinitrofenoleihin kuuluva rikkakasvihävite
diplonttikasvi, jolla on sukupolvenvuorottelu
direktiivilajilaji, joka on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä II, IV tai V tai lintudirektiivin liitteessä I
discuskiekkomainen mesiäinen
distaalinenlähtökohdasta kauempana oleva
distyliaerilaisvartaloisuus, jossa emilehtien vartalot ovat kahta eri mittaa ja luotit sijaitsevat näin ollen kahdella eri korkeudella
dolomiittipeltojen lannoitteena käytettävä mineraali, joka poistaa happamuutta ja lisää kalsiumia sekä magnesiumia
dormiiniabskissihappo
ehdollinen mutaatiotietyissä ympäristöolosuhteissa ilmenevä mutaatio
ekosysteemimalliekosysteemin pienoismalli, jonka avulla tutkitaan ekosysteemin toimintaa
eksiinisiitepölyhiukkasen seinän kestävä ulompi kerros
eksokarppihedelmän seinän eli perikarpin uloin kerros
ektomykorritsakanta- ja kotelosienten puiden kanssa muodostama sienijuurityyppi, jossa sienirakenteet eivät kasva kasvien soluseinien sisäpuolelle ja juuren pinnalle muodostuu näkyvä sienivaippa
emikukkakärkinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon kärkiosassa
emikukkatyvinenkukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon tyvellä
emiöperäperä, joka kohottaa emiön muiden kukan osien yläpuolelle
endokarppihedelmän seinän eli perikarpin sisin kerros
epiblemajuuren solukerroksista ulommaisin
epifyyttinenkasvin pinnalla kasvava
epigyniaks. epigyyninen
epiteelisolupihkatiehyen tiehyttä reunustava, pihkaa erittävä tylppysolu
epizookoriasiementen tai itiöiden kulkeutuminen eläimen ruumiin pinnalla uudelle kasvupaikalle
epähedelmähedelmän kaltainen elin, joka ei synny yksin sikiäimestä vaan kukan muistakin osista
epämuodostunutmuodoltaan epänormaaliksi kasvanut
epätasaisen typäkkätypäkkä lehti, jonka kärki on kuin poikki purtu
erikokoislehtisyysilmiö, jossa kasvilla on pysyvästi kahdenlaisia, keskenään erikokoisia lehtiä verson samassa kohdassa
erilaisitiöinenitiökasvi, jolla on sekä iso- että pikkuitiöitä
erilaisitiöisyysks. erilaisitiöinen
erilaiskehäinenkukka, jonka kehälehdet ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi
erilaislehtinenks. erilaislehtisyys
erilaispintainenkasvin elin, jossa on kaksi selvästi erottuvaa pintaa, ylä- ja alapinta
erilaissekovartisuustilanne, jossa kasvilla on kahdentyyppisiä sekovarsia ja suvullinen lisääntyminen voi tapahtua vain eri tyyppien välillä
erilaistuminenjoukko yksilönkehitykseen kuuluvia tapahtumia, jotka erottavat tytärsolut emosoluista
erilaistumisvyöhykesolujen erilaistumisen ja solukoiden kehittymisen vyöhyke juuressa
erilaisvartaloinenkasvitaksonista, jolla on emilehtien vartaloiden pituuden suhteen kahden- tai kolmenlaisia kukkia
erilaisvartaloisuuskasvitaksonin ominaisuus, jossa kasvilla esiintyy kaksi tai kolme perinnöllistä tyyppiä, joiden emiön vartalot ovat eripituiset ja näin emiön luotti ja heteiden ponnet ovat eri korkeudella
erilehtinenkukka, jonka kukkalehdet kasvavat toisistaan erillään
erillinenterälehti, verholehti, hede tai emi, joka ei ole yhdistynyt muiden elinten kanssa
erilliseminenkukka tai emiö, jonka emilehdet ovat erillä toisistaan
erillisemisyysks. erilliseminen
erillislehtinenteriö, verhiö tai emiö, jonka lehdet ovat erillisiä
erillisverhiöinenkukka, jonka verholehdet kasvavat erillä toisistaan
eritenystymonisoluinen eritysrakenne kasvin pinnassa tai pinnan alla
eriteräinenkukka, jonka terälehdet ovat erillisiä, eivät yhteenkasvaneita
esipaljassiemenisetryhmä fossiilisia, itiöiden avulla lisääntyneitä puita, joita pidetään paljassiemenisten kasvien esimuotoina
eusteeliYtimellinen varsien steelityyppi, jossa esijällestä syntyvät primääriset kuljetussolukot ovat erillisinä johtojänteinä. Sekundäärivaiheessa jälsi yhdistää jänteet sylinteriksi. Harvinaisessa Tilia-tyypin paksuuskasvussa esijälsi on rengasmainen ja erillisiä johtojänteitä ei esiinny.
formaatiotiettyjen kasvumuotojen vallitsema näennäisen yhtenäinen kasvillisuusalue, ylittää tyypillisesti ilmasto- ja maaperäalueiden rajoja
fotoautotrofiyhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on epäorgaaninen
fotoheterotrofiyhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on orgaaninen
fotosynteesikasveissa ja muissa omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen assimilaatio, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan auringonvalon avulla sokerituotteita ja happea
fototrooppinenks. fototropismi
frondsuuri, liuskoihin jakautunut lehti
fysionomiaorganologiaan perustuva luokittelu
fytotoksinenkasveille taudin aiheuttava tai kasvua rajoittava
genotyyppiyksilön perintötekijöiden muodostama kokonaisuus
geotrooppinensellainen kasvinosa, jonka kasvu riippuu painovoimasta
gynodieekkinenkasvi, jolla on sekä emikukkia että kaksineuvoisia kukkia, mutta eri yksilöissä
gynomonoikkinenkasvi, jolla on emikukkia ja kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä
haarahankasilmusta kasvava varren osa
haarajatkoinenhankahaarainen varsi, jonka kasvu jatkuu hankasilmusta
haarajatkoinen haarautuminenkasvin haarautumistapa, jossa pääranka ajoittain vaihtuu
haararankahaaran osa, johon lehdet kiinnittyvät
haarautuminenhaarojen muodostuminen kasvin versoon
haavapihkatiehytvioittuneeseen solukkoon muodostunut pihkatiehyt
habitaattielinympäristö, paikka, jossa eliö elää ja jonka se vaatii elinpiirikseen.
hadaalivyöhykevaltameren syvin vyöhyke, johon kuuluvat yli 6000 metrin syvänteet
haihtuminenveden muuttuminen höyryksi, joka kasveissa tapahtuu tyypillisesti ilmarakojen kautta
hajaputkiloinenvuosiluston putkilot ovat läpimitaltaan jokseenkin samankokoisia ja tasaisesti jakautuneita
halkeilevakarkea ja epätasainen
halkihaarainenvarsi, jonka kasvupiste jakautuu kahtia ja kummastakin osasta muodostuu haara
halkihaarautuminenkasvien haarautumistapa, jossa syntyy kaksi keskenään lähes tai täysin samanarvoista haaraa
halkoinenlehtilapa, joka on jakautunut matalien lovien jakamiin liuskoihin
hammasluomainenemilehtien saumoista hammasmaisesti avautuva kota
hammaspaksunnoshammasmainen sekundaariseinän paksunnos ydinsäteen putkisolun sisäseinässä
hankahaarainenhankasilmuista haaroittuva varsi
hankakarvakaksihaarainen karva
hankasipulisipulin hankasilmusta muodostunut uusi sipuli
haplosteelikasvien johtosolukoiden järjestymistyyppi, jossa johtosolukkopatsas on liereä
hapsihaivensiemenen tai hedelmän lenninlaitteen ohut, pitkä, haaraton karva
hapsihaiveninenkasvin pinnasta, joka on hapsihaiventen peittämä
hapsikarvaohut, pitkä, haaraton karva
hapsikarvainenhapsikarvojen peittämä
hapsiliuskainenlehti, jonka liuskat ovat hiusmaisen ohuet
harittavaepäsuorasti ulospäin suuntautuva
harittavahaarainenepäsäännöllisesti moniin suuntiin kasvava
harjujääkauden aiheuttama kerrostuma, joka on syntynyt sulavan jäätikön sisällä virranneen joen pohjaan
harmaakarvainenharmaiden karvojen peittämä
harsusellainen kukinto, jossa kukat sijaitsevat kaukana toisistaan
harsuuntuminenpuiden lehti- tai neulasmassan häviäminen
harvennushakkuumetsän kasvatuksen menetelmä, jossa puustoa harventamalla parannetaan jäljelle jäävien puiden kasvua
havupuutpaljassiemenisten Coniferae-luokan lahko
headkukinto, jossa varrettomat kukat sijaitsevat tiheässä rykelmässä
hedekasvikaksikotisen kasvin hedekukallinen yksilö
hedelmistöselvärajainen, yleensä tiivis hedelmäryhmä
hedelmyslohkohedelmän yksisiemeninen osa
hedelmäkehtohedelmää suojaava kova, kuppimainen rakenne, joka on muodostunut yhdistyneistä suojussuomuista
hedelmän seinäsikiäimen seinästä hedelmälle kehittynyt, tavallisesti kolmikerroksinen seinä
hedelmäperävarren osa, jonka kärjessä on hedelmä
hedelmäryhmälukuisista yksittäisistä hedelmistä koostuva rakenne
hedelmäsuojushedelmää suojaava, kukan yhdiskasvuisista esi- ja tukilehdistä syntynyt rakenne
hedelmäverhiökehä- tai esilehdistä muodostunut hedelmää ympäröivä suojus
hedelmöitysvastakkaista sukupuolta olevien sukusolujen ja niiden tumien yhtyminen
heikosti kehäputkiloinenainakin vuosiluston uloimmat putkilot ovat läpimitaltaan muita putkiloita pienempiä ja tiheämmässä
hemiboreaalinenboreaalisen ja nemoraalisen vyöhykkeen väliin jäävä kasvillisuusvyöhyke
herkogamiaponsien ja luottien toisistaan kaukainen sijainti kukassa
heterogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vaakasolujen ohella pystysoluja tai neliömäisiä soluja
heterosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on sekä tylppy- että putkisoluja
hetiökukan hede tai useampien heteiden muodostama kokonaisuus
hetiöperäperä, joka kohottaa hetiön muiden kukan osien yläpuolelle
hienohampainenhammaslaitainen lehti, jonka pykälät ovat pienet
hienokarvainenhentojen, lyhyiden karvojen peittämä
hienokurttuinenkevyesti ryppyinen
himmeäläpikuultamaton
hiukkanenpieni osanen
hohkainen ydinsienimäinen kudos varren tai juuren keskellä
holarktinen aluekasvimaantieteellinen valta-alue, joka käsittää suurimman osan pohjoisesta pallonpuoliskosta eli Euroopan, Pohjois-Afrikan, Aasian keski- ja pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan
homogeeninen ydinsädelehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain yhdenmuotoisia tylppysoluja, vaakasoluja
homosellulaarinen ydinsädehavupuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain tylppysoluja
huiskilopitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, jonka alimmista nivelistä lähtevät kukkaperät ovat pitkiä ja ylimmistä lähtevät lyhyitä
huokonenohut kohta soluseinässä
huppumainenhupun tai kypärän muotoinen
huuli
1. huulimaisen teriön tai verhiön erillinen ylä- tai alaosa
2. kämmekkäkasvien kukkien huulimainen rakenne, joka muodostuu muuntuneesta kolmannesta kehälehdestä
huulikukkainenks. huulikukkaiskasvit
huulimainenteriö, jonka liuskat muodostavat ylä- ja alahuulen
hypantiomaljakehäisen kukan kuppimainen, kukkapohjuksesta ja tyveltä yhdistyneistä kehälehdistä muodostunut rakenne
hypodermipäällysketon alla oleva solukerros maanpäällisissä versonosissa
hypogyniaks. sikiäisalainen
hyötäminenviljeltyjen kasvien kukkimisen tai silmujen puhkeamisen tarkoituksellinen nopeuttaminen
höyhenmäinenhento ja ohut
idioblastikasvisolu, joka poikkeaa huomattavasti muotonsa, sisältönsä tai kokonsa puolesta viereisistä saman solukon soluista
ikkunahuokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on hyvin kapea muistuttaen yksinkertaista huokosta, huokosaukko hyvin kookas
ilmajuurijuuri, joka on muodostunut kasvin maanpäällisistä osista
ilmalehtivesikasvin vedenpinnan yläpuolelle yltävä lehti
ilmarakkoilman täyttämä rakkula
ilmarakoyhteyttämiseen ja hengittämiseen tarvittava pieni aukko putkilokasvien vihreissä osissa tai aitosammalten itiöpesäkkeen tyviosan päällysketossa
ilmarakojuovarunsaiden, jonoissa sijaitsevien ilmarakojen vaaleana tai sinertävänä erottuva juovamainen muodostelma, tavallisesti lehden alapinnalla
ilmaraollinenrakenteesta, jossa on ilmarako
ilmaruusukeruusuke, joka sijaitsee kasvin latvassa
ilmavarsikasvin maanpäällinen varsi
ilmaversoverson maan- tai vedenpinnan yläpuolinen osa
imujuuriloiskasvin isäntäänsä kasvattama elin, jolla loinen ottaa vettä ja ravinteita
interfoliaarinen korvakekahden vastakkaisen toisiinsa liittyneiden korvakkeiden muodostama lehtimäinen rakenne
intiinisiitepölyhiukkasen seinän sisempi, pehmeä kerros
irtoamissolukkokasvukauden päätyttyä lehtensä pudottavien kasvien lehtikantaan sekä kukkien ja hedelmien kiinnittymiskohtiin kehittyvä solukerros
isoitiöerilaisitiöisten kasvien suurempi itiötyyppi, josta kehittyy naarasgametofyytti
isoitiöpesäkeerilaisitiöisten kasvien rakenne, jossa muodostuu isoitiöitä
isoitiöpesäkelehtirakenne, jonka yhteydessä isoitiöpesäkkeet sijaitsevat
isomorfinenulkonäöltään samankaltainen mutta alkuperältään erisyntyinen
isotomiakasvin tai sienen halkihaarautuminen jossa syntyy kaksi keskenään täysin samanarvoista haaraa
istukkatyyppiistukan sijoittuminen sikiäimessä
itiömikroskooppisen pieni, lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai soluryhmä
itiökasviitiöiden avulla lisääntyvä kasvi
itiölehtilehti, jossa on yksi tai useampi itiöpesäke
itiöpesäkeitiökasvien ja sienten pieni lisääntymiselin, jonka sisällä itiöt kehittyvät
itiöpesäkeperävarsimainen rakenne, johon itiöpesäkkeet kiinnittyvät
itiöpesäkeryhmärajattu joukko itiöpesäkkeitä
itiötähkätähkämäinen elin, jossa on lukuisia pieniä, lähekkäisiä itiölehtiä
itsehedelmöityssamasta yksilöstä peräisin olevien naaras- ja koirassukusolujen yhtyminen
itsepölytyskasviyksilön tai sen kasvullisen jälkeläisen oman siitepölyn suorittama pölytys
itsoplaanikasvin juuren pintakerros
ituversokasvin tai sen versonosan ensimmäinen kehitysvaihe
ituaukkosiitepölyhiukkasen seinämän eksiinissä oleva ohuempi kohta, josta siiteputki kasvaa ulos hiukkasen itäessä
itujyvänensammalten, levien ja sanikkaisten kasvullinen leviäin
iturihmasammalten lehtihankoihin kehittyvä leviäin
itusilmuinenkasvi, joka tuottaa itusilmuja
itutuppiheinäkasvien ensimmäisen maanpinnalle kasvavan lehden ympärillä oleva rakenne
ituversosammalen lehtihankaan kehittyvä hedetön tai pienilehtinen leviäin
jakoinenlehtilapa, joka on jakautunut syvien lovien jakamiin liuskoihin
jalkamainensormiliuskainen lehtilapa, jossa sivummaiset liuskat ovat edelleen jakautuneet kahtia
jalot lehtipuutpuuvartisia lajeja, jotka vaativat emäksistä tai muuten runsasravinteista kasvualustaa
jauheinenjauhomaisen aineen peittämä
jonosilmuhankasilmu, joita kehittyy lehtihankaan useita jonoon varren pituussuunnassa
jouhimainenhyvin ohuista ja pitkistä lehdistä
joustinmaksasammalten ja kortteiden itiöpesäkkeissä olevia kierteisiä soluja, jotka kuivuessaan suoristuvat ja sinkoavat itiöt pesäkkeestä
joutohedehede, joka ei muodosta siitepölyä
jugum
1. harjanne tai vako kasvien tai eläinten rakenteessa
2. eräiden perhosten etusiiven takareunan liuska, joka yhdistää etu- ja takasiiven toisiinsa
juurakkomaanalainen, monivuotinen varsi, jonka nivelvälit ovat lyhyet ja joka sisältää vararavintoa
juurakollinenkasvista, jolla on juurakko
juurehtivavarsi, jonka nivelistä kasvaa juuria
juurenhuntusolukko, joka ympäröi juuren kärkeä suojaten kasvusolukkoa juuren kasvaessa maahan
juurenniskapääjuuren ylimpänä sijaitseva, varteen rajoittuva osa
juuriputkilokasveille luonteenomainen lehdetön, yleensä maansisäinen peruselin
juurihaaraemojuuren lieriöketosta alkunsa saava sivujuuri
juurikarvakasvin ritsodermissa oleva yksisoluinen karvamainen rakenne
juurikarvavyöhykejuuren kärkeä lähellä oleva pituussuuntainen vyöhyke, jossa on tyypillisesti paljon juurikarvoja
juurimukulajuureen syntyvä mukula
juuripaineversokasvien juuristoihin muodostuva paine, joka auttaa kasvia siirtämään vettä juuresta varteen
juuripurjeeräiden trooppisten kasvien ilmajuurten monikerroksinen kuollut päällysketto
juurisilmukaksisirkkaisten kasvien juureen kehittyvä silmu
juuristokasvin juurten muodostama kokonaisuus
juurivesajuurisilmusta kasvava verso
juurtumahapsikarvamainen rakenne, joka kiinnittää kasvin tai jäkälän alustaansa
jyväheinäkasvien hedelmä, jossa siemenkuori ja hedelmän seinä ovat kasvettuneet yhteen
jyväksekäspintarakenteesta, jossa on pieniä nokareita
jälkielinelin, joka kehittyy kasvilla epänormaaliin paikkaan myöhäsyntyisesti
jälkijuuripoikkeukselliseen paikkaan myöhäsyntyisesti kehittynyt juuri
jälkisilmusilmu, joka ei synny verson kärkeen eikä lehtihankaan
jännejälsivarren jällen johtojänteen alueelle syntyvä osa
jännevälijälsikahden johtojänteen väliin syntyvä osa kasvin jällessä
jäykkäkankea, ei taipuisa
jääpolteyöpakkasista johtuvan pintaroudan aiheuttama kuivuus, joka tuhoaa juuri kasvunsa aloittaneita kasveja keväisin
kaarikarvakaareva, yleensä lyhyt ja pinnanmyötäinen hapsikarva
kaarnapääosin kuolleista korkkisoluista muodostuva kuori, joka suojaa puuvartisen kasvin vartta
kaksihaaraviuhkoviuhkomainen kukinto, jonka kaksi sivuhaaraa ovat jakautuneet edelleen kahteen haaraan, joiden päässä on kukka
kaksikotineneliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat eri yksilöissä
kaksikuntainenkukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet yhteen kahdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään
kaksikylkinensellainen kasvin elin, jolla on kaksi symmetriatasoa
kaksilehdykkäinenkerrannaislehti, jossa on on vain yksi lehtipari
kaksiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen samansuuruiseen liuskaan
kaksilokeroinenemiö, jossa on kaksi erillistä lokeroa
kaksimuotoisuusks. kaksimuotoinen
kaksiosainenlehtilapa, joka on jakautunut kahteen liuskaan
kaksipihainen huokosparirengashuokosten muodostama huokospari
kaksipuoliskoinentyypillinen heteen ponsi, jossa on kaksi puoliskoa ja täten neljä pölylokeroa
kaksirivinenlehdet tai muut elimet, jotka ovat sijoittuneet varteen vastapäisiin riveihin
kaksisirkkainenkasviyksilö, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan
kaksisirkkaisetkoppisiemenisten luokka, johon kuuluvien kasvien alkiossa on kaksi sirkkalehteä
kaksoishedelmöityskoppisiemenisten kasvien hedelmöittymistapahtuma
kaksoiskuperakupera molemmin puolin
kaljukarvaton, piikitön, suomuton pinta
kaljuuntuvapinnasta, joka on ajan myötä tulossa paljaaksi
kalkkivaikutusmaaperän kalsiumin aikaansaama vaikutus kasvillisuuteen ja kasvistoon
kalluskasvien aktiiviesti jakautuva, erilaistumaton solukko, jota syntyy mm. haavoittumiskohtiin
kallussolukkoerikoissolukko, jota muodostuu vauriokohtaan
kalyptrasammalen itiöpesäkettä suojaava huntumainen rakenne
kampamainenelin, jossa olevat liuskat ovat järjestyneet kuin piikit kammassa
kannuskehälehden kapea, suppilomainen lisäke, joka usein toimii mesivarastona
kansikodan päässä oleva luukku
kansikotakansiluomainen kota
kansiluomainenkota, jonka kärkiosa avautuu kuin kansi
kantayhden kasvin jälkeläiset riippumatta pölytystavasta
kapealiuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kapeisiin liuskoihin
kapean vastapuikeakapea, pyöreäkärkinen, kärjestä leveimmillään ja tyveä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
kapeanpuikeakapea, pyöreätyvinen, tyveltä leveimmillään ja kärkeä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa
kapeansoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja joka on kolme kertaa niin pitkä kuin leveä
kapeansuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskilehden ja tyven välissä ja joka on kuusi kertaa niin pitkä kuin leveä
kapeaväliseinäinenhedelmästä, jolla on kapea väliseinä
karhearosoinen, järsityn näköinen
karheahkomelko karhea
karheanystyinenkarheiden, syylämäisten ulkonemien peittämä
karpofori
1. sarjakukkaiskasvien erillinen perä, joka muodostuu lohkohedelmän hedelmyksen kannattimeksi
2. kohokkikasvien Silenoideae-alaheimolla kukkapohjuksesta ensin emilehdet ja sitten kodan kohottava perä
karvakasvin päällysketosta kasvava taipuisa tai piikkimäinen rakenne
karvainenkarvojen peittämä
karvoituskasvin pinnassa oleva karvapeitto tai muu päällysketon lisäke
kasvainrankavuosikasvaimen varsi, jossa lehdet ovat kiinni
kasvieliö, jolle on luonteenomaista paikallaan pysyminen, hermoston puuttuminen ja soluja ympäröivä selluloosaseinä
kasvikuntaeliökuntaan kuuluva kunta, jonka muodostavat kasvit
kasvilajikasviyksilöistä tai -populaatioista muodostuva laji
kasvillisuustietyn alueen kasviyhdyskuntien muodostama kokonaisuus
kasvillisuusanalyysikasvipeitteen rakenteen tutkimus
kasvillisuuskarttatietyn alueen kasvillisuutta kuvaava kartta
kasvillisuusseuraantokasvillisuuden muuttuminen asteittain tietyllä paikalla tietyn ajan kuluessa
kasvimorfologiakasvien muoto- ja rakennesuhteita ja niissä ilmeneviä säännönmukaisuuksia tutkiva tieteenala
kasvinsuojelutoiminta, jossa pyritään vähentämään viljelykasvien sadon pienenemistä tai sen laadun huononemista
kasviotietyn alueen kasviston järjestelmällinen kirjallinen esittely
kasviplanktonpienikokoisten levät muodostama plankton, joka käsittää bakteerit, syanobakteerit ja mikroskooppiset levät
kasvisiimaeliötsiimaeliöitä, joiden soluissa on usein viherhiukkasia
kasvistotietyllä alueella tai tiettynä aikana kasvavien kasvilajien joukko
kasvullinen lisääminenks. kasvullinen lisääntyminen
kasvullinen lisääntyminenkasvien suvuton lisääntyminen erilaisten leviäimien avulla
kasvumuotokasvin ulkoasutyyppi
kasvupaikkahomogeeninen elinympäristö, jonka voi määritellä abioottisten ympäristötekijöiden kuten maaperän muodon, kallioperän, maalajin, pH:n, hydrologian, eksposition ym. perusteella
kaulifloriakukkien tai kukintojen muodostuminen kasvin puutuneeseen runkoon
kehittynyt1. alkuperäisestä muuttunut tai myöhempää alkuperää oleva 2. erilaistunut tai erikoistunut
kehräkukkamykerön keskiosassa sijaitseva kukka, joka on yleensä torvimainen
kehtomykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama kokonaisuus
kehäliuskayhdiskehäisen kukan lehti, joka ei ole erilaistunut selvästi terä- tai verholehdeksi
kehänpäällinensikiäin, joka sijaitsee kehälehtien ja heteiden yläpuolella
kehäputkiloinenvuosiluston kevätpuun putkilot ovat läpimitaltaan huomattavasti kookkaampia ja sijaitsevat tiheämmässä kuin kesäpuun putkilot
kehäsukanensukaseksi muuttunut kehälehti
keihäsmäinenkolmiliuskainen, keihäänmuotoinen lehtilapa, jonka kaksi tyviliuskaa ovat päätöliuskaa pienempiä
keihästyvinenlehtilapa, jonka tyvessä on kaksi terävähköä sivulle suuntautuvaa liuskaa
kelluslehtivesikasvin lehti, jonka lapa kelluu veden pinnalla
kelluslehtinenvesikasvi, jonka lehdistä ainakin osa kelluu veden pinnalla
keltalevätkasvikunnan kaari
kerrannainenrakenne, joka muodostuu useasta samanlaisesta osasta
kerrannaishuiskilohuiskilo, jonka jokainen kukkaperä haarautuu uudeksi huiskiloksi
kerrannaislehtilehti, jonka lapa on jakautunut lehdyköiksi
kerrannaisterttukerrannaiskukinto, jonka terttumainen kokonaisuus muodostuu terttumaisesta päätekukinnosta ja sen alapuolella olevista terttumaisista osakukinnoista
kerrannaistähkätähkä, jonka lapakossa on perättömiä tai lyhytperäisiä pikkutähkiä
kerrottukukkainenkukasta, jossa on vähintään kaksinkertainen määrä terälehtiä kuin normaalisti
keski-istukkakeskellä sikiäintä sijaitseva istukka
keskiliittoinensellainen elin, joka on joko kiinnittynyt toiseen keskiosastaan tai kiinnittynyt toisen elimen keskiosaan
keskipitkävartaloinenerilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jolla on pitkiä ja lyhyitä heteitä ja emiön vartalo pituudeltaan keskipitkä
keskisuonilehtilavan keskellä tyvestä kärkeen kulkeva vahva suoni
keskuslieriöjuuren keskuksen lieriömäinen rakenne, jonka sisällä on johtosolukko
keskustumaalkiorakon keskussolun diploidinen tuma
keuhkosammaletmaksasammalten luokan lahko
kiehkurasamassa nivelessä sijaitsevien haarojen, kasvulehtien tai kukkalehtien muodostama kokonaisuus
kiehkurainenlehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on vähintään kaksi lehteä
kielekelehtilavan ja -tupen yhtymäkohdassa oleva pieni, usein läpikuultavan ohut lisäke
kielekekorvakeeräiden vitakasvien varren ja lehtikannan yhtymäkohdassa oleva kalvomainen lisäke
kielikukkainenjolla on kukinnossaan kielikukkia
kielimäinenyhdislehtinen, tyveltä torvimainen teriö, jonka laide on vastakohtainen, litteä, sivulle kaartuva
kiemurayksihaarainen viuhko, jossa sivuhaarat kehittyvät aina samaan suuntaan
kierrepaksunnosputkisolun ja putkilon solun sisäseinässä oleva sekundaariseinän paksunnos
kierreviuhkoviuhko, jossa haarautuminen jatkuu vain oikean tai vain vasemmanpuoleisesta hangasta
kierteinen (lehtiasento)lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on yksi lehti
kiertyen köynnöstäjäkasvista, joka köynnöstää kiertymällä jonkin ympärille
kiilamainenkolmion muotoinen lehtilapa
kiilatyvinentyveltä kiilamainen lehtilapa
kiinnikasvanutkasvin osat, jotka ovat yhdistyneet jo syntyhetkellä ja kehittyneet yhteen liittyneinä
kiinnittymislisäkesiitepölymyhkyn kannatin
kiinnityselinjoidenkin sienten ja sekovartisten kasvien elin, joka sitoo kasvit alustaansa
kiinnityslevykärhen päässä oleva imukuppimainen rakenne, jolla kasvi kiinnittyy alustaansa
kiipimäjuurijuurikarvojen avulla alustaan tarttuva kasvin versojuuri, jonka avulla kasvi kiipeää ylöspäin
kilpilehtinimitys lehdelle, jonka lapa on kilpimäinen
kilpimäinen (elin)pieni, ympyränmuotoinen elin, jonka keskikohta on koholla
kimppukeskenään samanlaisten ja samasta kohdasta kasvavien versojen, kukkien tai lehtien ryhmä
kirjavalehtinenkasvi, jonka muutoin vihreissä lehdissä on erivärisiä laikkuja johtuen paikallisesta lehtivihreän puuttumisesta
kitukasvuinenkasvi tai kasvin osa, joka on normaalia heikommin kehittynyt
kloonausDNA-sekvenssin monistaminen siten, että se liitetään sopivaan vektoriin (usein plasmidi- tai virusgenomiin), joka sen jälkeen siirretään soluun, jossa muodostunut hybridi pystyy monistumaan
klooniyhdestä kasviyksilöstä alkunsa saanut, kasvullisesti lisääntynyt yksilöjoukko
koherenttisellaiset kasvinosat, jotka ovat kiinnittyneet lujasti toisiinsa, mutteivät yhdistyneet
koirasgametofyyttikoiraspuolinen gametofyytti
kokleaattinensellainen terälehtien järjestys nupussa, jossa isompi terälehti on osittain viereisten terälehtien päällä
koleoritsaheinäkasvien alkion rakenne, jonka sisällä on alkeisjuuri
kolmeen kertaan kolmisorminenkolmisorminen lehtilapa, jonka jokainen sormi on jakautunut kahteen kertaan toistamiseen kolmisormiseksi
kolmeen kertaan parilehdykkäinenparilehdykkäinen lehtilapa, jonka lehdykät jakautuvat vielä kahteen kertaan pikkulehdyköiksi
kolmilehtinenkasvi tai oksa, jossa on kolme lehteä
kolmiliuskainenlehtilapa, joka on jakautunut kolmeen liuskaan
kolmilokeroinenemiö, jossa on kolme lokeroa
kolmilukuinenkukka, jolla on kutakin kukkalehteä kolme kappaletta
kolmimuotoinenlajista, jonka yksilöt esiintyvät kolmena eri muotona
kolmiomainenkolmion muotoinen lehtilapa
kolmiotainenlehti tai kasvin muu elin, jonka kärjessä on kolme piikkiä
kolmisorminensormiliuskainen tai sormilehdykkäinen lehti, joka jakautuu kolmeen liuskaan tai lehdykkään
koloharjainenrakenne, jossa on koholla oleva harjanne
kolpaattinensiitepölyhiukkanen, jonka aukko on pitkulainen
kolporaattinensellainen siitepölyhiukkanen, jonka aukot ovat sporodermin ulkopinnalla pitkulaiset ja sisäpinnalla pyöreät
konseptaakkelijoidenkin levien sekovarren pinnassa oleva sukupuolisolupesäkkeitä eli gametangioita sisältävä syvennys
koppisiemenisetsiemenkasvien ryhmän alaryhmä, johon kuuluvien kasvien siemenaiheet ovat emiön suljetussa sikiäimessä, josta siementen kypsyessä kehittyy hedelmä
korkeammat kasvitkasveja, joiden rakenteelle on ominaista pitkälle kehittynyt solukkojen ja eri kasvinosien erilaistuminen
korkeusvyöhykekorkeussuuntainen kasvillisuusvyöhyke alueella, jolla korkeuserot ovat suuria
korkkipuuvartisten kasvien korkkikuoren uloin kerros
korkkijälsikuoren parenkyymisolukosta kehittynyt solukko, joka synnyttää kasvia suojaavan korkkikuoren
korkkikuorikorkki- ja perussolukosta koostuva kuori, joka kasvin vanhetessa kehittyy varressa primaarisen kuoren ulkopuolelle ja juuressa sen sisäpuolelle
korkkisolukkokorkkijällen tuottama solukko
korkkitylppykasvin pintaa suojaava, tyypillisesti paksu solukerros, joka yhdessä korkin ja korkkijällen kanssa muodostaa kasvin korkkikuoren
korkosuoninenlehtilapa, jonka suonet ovat erityisesti alapinnalla selvästi koholla
korsiheinäkasvin varsi, jonka nivelvälit ovat onttoja ja nivelet täyteisiä
kortemaisetsanikkaisten kaaren luokka
kortteetkortemaisten luokan lahko
korvakelehtimäinen, parillinen lehtikannan laajentuma lehden tyvellä
korvaketuppiyhdiskasvuisten korvakkeiden muodostama, vartta ympäröivä tuppi nivelen yläpuolella
korvakkeellinenlehti, jonka tyvellä on korvakkeet
korvakkeetonlehti, jonka tyvellä ei ole korvakkeita
koukkukarvakärjestä koukkumainen karva hedelmän tai siemenen pinnassa
kourasuoninensormiliuskainen lehtilapa, jonka pääsuonet haarautuvat samasta pisteestä liuskoihin
kouruinenkourun muotoinen
kourumainenlehtilapa, jonka laidat kääntyvät ylöspäin
kova nilaniinisyistä muodostuva nilan kuollut osa
ksylotomiapuusolukon (ksyleemin) rakennetta koskeva tieteenhaara
kuihtuvaelin, joka surkastuu muttei varise
kuitutrakeidihavupuiden kesäpuun putkisolu tai lehtipuiden kuitutyyppi, jossa on rengashuokosia
kuivakkokasvikasvi, joka suosii kuivaa elinympäristöä
kukkakaavakukan rakennetta kuvaava kaavamainen esitys
kukkakiehkurakukkien muodostama kiehkura
kulmikkaanpuikeakulmikkaasti puikea lehtilapa
kulotusmetsän uudistamismenetelmä, jossa poltetaan hakkuutähteet, pintakasvillisuus ja osa humuskerrosta
kultalevätkasvikunnan kaari
kumariiniuseissa kasveissa esiintyvä rengasrakenteinen, kitkeränmakuinen ja pistävän makeantuoksuinen yhdiste, jolla on siementen itämistä estävä ominaisuus
kuoppainenepätasaisesta pinnasta
kuoppapisteinenmatalien kuoppien peittämä
kuori
1. kasvin vartta ja juurta suojaava solukkorakenne
2. jäkälän sekovarren tiiviistä sienirihmastosta muodostunut pintakerros
kupressoidinen huokonenhavupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on yhtä leveä kuin huokosaukko, huokosaukko ellipsinmuotoinen
kupukehä, jossa verho- ja terälehdet ovat keskenään samanlaiset
kuroumakapea kohta keskellä jotain kasvin osaa
kurttupintainenlehdestä, jossa verkkomaisten suonten urat ja niiden väliin jäävät koholla olevat pinnat vuorottelevat
kylkilehtimaksasammalen selkäpuolella kahdessa rivissä sijaitsevat lehdet
kylmäkaraistuminenloppukesällä alkava ja varsinaisesti syksyllä etenevä tapahtumasarja, joka valmistaa kasvit kestämään kylmää
kynnellinensellainen lehti, jolla on kynsi
kynsiterälehden, verholehden tai suojuslehden kapea tyvi
kähäräkihara tai aaltoileva
käpyhavupuiden kovettunut, tähkämäinen emikukinto, joka koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnittyneistä käpysuomuista
käpysuomusiemenaihetta kannattava suomu kävyssä
kärhellinenelin, jolla on kärhi
kärhijuurikosketukselle herkkä, tuen ympärille kiertyvä versojuuri
kärhilehtilehti, jolla on kärhi
kärhivarsikärheksi muuntunut varsi
kärkihakuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
kärkikasvuinenkasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä
kärkikasvuisuusks. kärkikasvuinen
kärkikasvusolukkokasvin varren tai juuren kärjissä oleva kasvusolukko, joka ylläpitää kasvin pituuskasvua
kärkikierteinenrakenteen kärjestä lähtien kerälle kiertynyt
kärkinipukallinenlehden tai muun elimen kärjestä, joka kapenee jyrkästi lyhyeksi kärkiulokkeeksi
kärkisilmuverson kärjessä oleva silmu, joka huolehtii kasvin pituuskasvusta
kärkivoittoinenkasvutapa, jossa elimen kärki kasvaa tyveä ja keskiosaa voimakkaammin
kärkivoittoisuusks. kärkivoittoinen
kärsälohkohedelmän kapea, siemenetön kärkiosa sarjakukkaiskasveilla
käärmeenkielimäisetsaniasten luokan lahko
köynneliäsrentovartinen kasvi, joka kasvaa pystyyn vain tuen varassa
köynnösrentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia, yleensä toisia kasveja, pitkin
laakaruotilitteä, lehtilapaa muistuttava lehtiruoti
laakavarsilitteä, lehtimäinen varsirakenne
laakaversovihreä, litteä ja levymäinen laakavarsi
labiumLamiaceae-heimon kasvien kukan alin lehtiliuska
laciniakapea, suippokärkinen liuska
laide (kehälehti)
1. torvimaisen teriön tai verhiön laajentunut kärkiosa
2. terälehden tai verholehden laajentunut kärkiosa
laikuittainen ympäristöhabitaatti, jossa on merkittäviä paikallisia eroja tietyn eliölajin hyödyntämien ympäristöresurssien kannalta
laitakukkamykerön laidassa oleva kukka
laitaluomainenemilehtien reunoista avautuva kota
lanttopäinenlehti, lehdykkä tai kehälehti, jonka kärjessä on laakea lovi
lateraaliset korvakkeetkorvakkeet, jotka sijaitsevat molemmin puolen lehden kiinnittymiskohtaa
lauhkea vyöhykekasvillisuusvyöhyke, jonka keskilämpötila on yli 10 C vähintään neljänä kuukautena vuodessa
lehden pintakerroslehden pinta
lehdykkäinenlehti, jonka lapa jakautuu lehdyköiksi
lehdykän korvakekorvakemainen lisäke lehdykän kannassa
lehtivarren nivelessä sijaitseva kasvin peruselin
lehtiaihesiemenessä oleva lehden alku
lehtialaindeksikasvillisuuden lehtipinta-alan suhde vastaavaan maapinta-alayksikköön
lehtiarpipudonneen lehden arpi kasvin varressa tai haarassa
lehtiasentolehtien järjestäytymistapa kasvin varrella
lehtiaukkokasvin varressa lehden yläpuolella oleva aukko
lehtijäkäläjäkälä, jonka sekovarsi on muodoltaan lehtimäinen ja tavallisesti reunoilta liuskainen
lehtikantalehden osa, jonka avulla lehti kiinnittyy varteen
lehtikiehkuraKs. kiehkurainen.
lehtikorvakekorvan muotoinen liuska lehtilavan tai lehdykän tyvellä
lehtikorvakkeellinenlehti tai lehdykkä, jonka tyvellä on lehtikorvake
lehtilaitalehtilavan reuna
lehtimehukasvikasvi, jonka kasvulehtien lapa on muodostunut tavallista paksummaksi, meheväksi elimeksi eli mehilehdeksi
lehtimetsälehtipuista koostuva metsä, jollaisia on tyypillisesti lauhkeassa kasvillisuusvyöhykkeessä
lehtimäinenlehden kaltainen
lehtipuutkoppisiemenisiin kuuluva puu, jonka lehtilapa on tyypillisesti leveä, litteä ja suhteellisen kookas
lehtisammaletsammalten kaaren luokka
lehtivihreäkasvien vihreä väriaine, jolla on keskeinen tehtävä fotosynteesissä
lehtivihreän puutosklorofyllin puuttuminen kasvisolukudoksessa
lehtivihreätönkasvi tai kasvin osa, jossa ei muodostu lehtivihreää
lenninhaivenhedelmän tai siemenen hento, karvamainen, tuulilevintää edistävä laite
lenninhaiveninenhedelmä tai siemen, jolla on lenninhaiven
leposilmulepotilassa kasvin silmu
leukoplastilehtivihreää sisältämätön kasvin kehitysvaihe
leveän pyöreähkölehtilapa, joka on lähes pyöreä mutta hieman leveämpi kuin pitkä
leveänpuikealehtilapa, jonka levein kohta on keskikohdan ja tyven välissä ja jonka pituuden suhde leveyteen on noin 6 : 5
leveänsoikealehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja jonka leveyden ja pituuden suhde on n. 3 : 2
leveäväliseinäinenhedelmästä, jolla on leveä väliseinä
levinneisyysaluelajin tai jonkin muun taksonomisen yksikön maantieteellinen esiintymisalue
levintäkasvien leviäminen, joka tapahtuu leviäinten avulla
… lisää tuloksia