Alustavia tarkistamattomia määritelmiä Kasvitiede
Määritellyt sivut Kasvitiede 2057
Tarkistetut sivut 993
Tarkistamattomat sivut joilla määritelmä_fi
| Määritelmä | |
|---|---|
| aapa | suoyhdistymätyyppi, jonka keskiosa on puutonta nevaa, reunoilla on myös rämeitä ja korpia |
| absintti | koiruohosta ja muista yrteistä alkoholilla uutettu tiiviste, jota käytetään mm. alkoholijuomissa |
| abskissihappo | kasvihormoni, joka edistää lehtien ja kukkien karisemista ja estää siementen itämistä sekä ilmarakojen aukeamista |
| abskissio | jonkin kasvinosan poisleikkaaminen |
| absorptio | 1. aineen imeytyminen johonkin materiaaliin 2. ravintoaineiden imeytyminen eläimen elimistöön tai ravinteiden imeytyminen kasvien soluihin tai soluelimiin |
| adventiivinen | elimestä, joka ilmaantuu epätavalliseen paikkaan |
| aggregaattinen ydinsäde | ydinsäteet sijaitsevat tavanomaista tiheämmässä, jolloin tihentymä muistuttaa erehdyttävästi monirivistä ydinsädettä |
| aikaisheteinen | kaksineuvoinen kukka, jonka heteiden ponnet avautuvat ja siitepöly vapautuu ennen kuin emiön luotti on kypsynyt vastaanottamaan siitepölyä |
| aikaisheteisyys | ks. aikaisheteinen |
| aitolehti | kasvulehtien ikäsarjan keskivaiheilla oleva lehti |
| akklimatisaatio | fysiologinen sopeutuminen ympäristötekijöiden muutoksiin |
| aktinosyyttinen ilmarako | kasvien ilmarakotyyppi |
| alahuuli | huulimaisen teriön alin terälehti |
| alaskääntyvä | kasvin osista, jotka suuntautuvat alaspäin |
| alaspäinen | kärjestä, joka on alas suuntautunut |
| alavoittoinen | erilaispintainen rakenne, jossa alapinta kehittyy yläpintaa voimakkaammin |
| alkeellinen | 1. alkuperäinen tai varhaisempaa alkuperää oleva 2. erilaistumaton tai erikoistumaton |
| alkeisrihma | sammalten elämänkierron haploidi vaihe |
| alkeissolu | kärkikasvupisteissä olevia kasvusolukoiden soluja, jotka tuottavat jatkuvasti uutta solukkoa kasvin kasvaessa |
| alkeisvarsikko | sanikkaisten haploidi gametofyytti |
| alkeisvarsimukula | alkeisvarteen syntyvä mukula |
| alkiorakon emosolu | koppisiemenisten kasvien sikiäimen siemenaiheessa oleva solu, josta alkiorakko syntyy |
| amyloplasti | väritön, tärkkelystä varastoiva valkohiukkanen |
| andromonoeekkinen | kasvi, jolla on sekä koiraskukkia että kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä |
| anisosyyttinen ilmarako | ilmarako, jonka huulisoluja ympäröi kolme erikokoista apusolua |
| anisotomia | kasvin tai sienen halkihaarautuminen,jossa syntyy kaksi keskenään lähes samanarvoista haaraa |
| anomosyyttinen ilmarako | ilmarako, jossa ei ole apusoluja |
| apikaalinen | kärjessä tai kärkiosassa sijaitseva |
| apomiksi | korkeampien kasvien lisääntyminen ilman hedelmöitystä |
| arktinen | pohjoisnapaa ympäröivä kasvillisuusvyöhyke, johon kuuluvat Amerikan ja Euraasian pohjoiset rannikkoalueet ja arktinen saaristo |
| arpi | vanhan elimen jälki kasvin pinnassa |
| asymmetria | ks. epämukainen |
| ataktosteeli | Yksisirkkaisten varsien steelityyppi, joka on eusteelin johdannainen. Jällen ja paksuuskasvun puuttumisen vuoksi haarautuvat johtojänteet voivat kulkea esteettä kuoressa ja ytimessä. Varsissa on paljon jänteitä, koska lehtiin menevät jänteet erkanevat paljon ennen niveliä. johtojänteet ovat tyypiltään umpinaisia ja tupellisia. |
| atrikoblasti | ritsodermin solu, johon ei kehity juurikarvaa |
| aukko | rakenteessa oleva avoin kohta |
| aukkolevy | putkilon solun (putkilosolun) yksi- tai moniaukkoinen päätyseinä |
| australialainen alue | kasvimaantieteellinen suuralue, johon kuuluvat Australia ja Tasmania |
| avopölytteinen | kukka, joka avautuu mahdollistaen ristipölytyksen |
| biotooppi | lajiyhteisön elinympäristötyyppi, jossa keskeiset abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät ovat samanlaisia |
| bisentrinen | eliö, jolla kaksi erillistä levinneisyysaluetta |
| bonitointi | metsämaan arviointi |
| boreaalinen | kasvillisuusvyöhyke, johon kuuluu arktisen vyöhykkeen eteläpuolella oleva yhtenäinen havumetsävyöhyke |
| brakysklereidi | kasveissa tavattava kivisolujen eli sklereidien tyyppi |
| C3-kasvit | kasvit, joiden fotosynteesissä hiilen assimilaatio tapahtuu yksinomaan Calvinin kierrossa |
| Casparyn vyö | korkkiaineesta muodostunut paksunnos putkilokasvien juuren sisäketossa |
| coronal scale | lisäteriön liuskat |
| corpus | varren kärkikasvupisteen sisin osa |
| dalaponi | 2,2-diklooripropionihappo, alifaattisten yhdisteiden ryhmään kuuluva rikkakasvihävite, jota on käytetty juolavehnän ja järviruo'on torjuntaan; tappaa kaiken kasvillisuuden |
| DCMU | 3-(3,4-dikloorifenyyli)-dimetyyliurea |
| deemi | pieni, paikallinen ja eristäytynyt panmiktinen yksilöiden populaatio |
| deemivalinta | lajinsisäinen, pienten populaatioiden välinen luonnonvalinnan muoto |
| defoliaatio | kasvin lehtien karistaminen kemikaalien (defolianttien) avulla, esim. hedelmänkorjuun helpottamiseksi puuvillaviljelmillä |
| desmetryyni | herbisidi; 4-isopropyyliamino-6-metyyliamino-2-metyylitio-1,3,5-triatsiini |
| desmogeeni | kehittyvien lehtiaiheiden rakennus- ja ravintoaineiden saannista huolehtiva erilaistumaton johtojänneaihe kasvavan varren kärjessä |
| diarkkinen | kaksisirkkaisen kasvin juuren rakenne silloin, kun primaarinen puu muodostaa keskustasta vastakkaisille puolille suuntautuvan rakenteen |
| difyleettinen | kahdesta eri kantamuodosta evoluution kuluessa syntynyt eliö tai taksoni |
| digitoniini | kiteinen aine (C56HO29), glykosidi, jota saadaan sormustinkukan (Digitalis purpurea) siemenistä; on veteen liukenematon ja muodostaa tämän kanssa saippuamaisen suspension; käytetään mm. eräiden sterolien (esim. kolesteroli) määrittämiseen |
| dijodibentsoehappo | hormonityyppinen rikkakasvihävite |
| diklooriproppi | fenoksiyhdisteisiin kuuluva rikkakasvihävite |
| dikogamia | kaksineuvoisten kukkien heteiden ja emien kypsyminen eri aikaan |
| dikolpaattinen | sellainen siitepölyhiukkanen, jossa on kaksi ituaukkoa |
| dikvatti | bipyridyliumeihin kuuluva rikkakasvihävite |
| dinosebi | dinitrofenoleihin kuuluva rikkakasvihävite |
| diplontti | kasvi, jolla on sukupolvenvuorottelu |
| direktiivilaji | laji, joka on mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä II, IV tai V tai lintudirektiivin liitteessä I |
| discus | kiekkomainen mesiäinen |
| distaalinen | lähtökohdasta kauempana oleva |
| distylia | erilaisvartaloisuus, jossa emilehtien vartalot ovat kahta eri mittaa ja luotit sijaitsevat näin ollen kahdella eri korkeudella |
| dolomiitti | peltojen lannoitteena käytettävä mineraali, joka poistaa happamuutta ja lisää kalsiumia sekä magnesiumia |
| dormiini | abskissihappo |
| ehdollinen mutaatio | tietyissä ympäristöolosuhteissa ilmenevä mutaatio |
| ekosysteemimalli | ekosysteemin pienoismalli, jonka avulla tutkitaan ekosysteemin toimintaa |
| eksiini | siitepölyhiukkasen seinän kestävä ulompi kerros |
| eksokarppi | hedelmän seinän eli perikarpin uloin kerros |
| ektomykorritsa | kanta- ja kotelosienten puiden kanssa muodostama sienijuurityyppi, jossa sienirakenteet eivät kasva kasvien soluseinien sisäpuolelle ja juuren pinnalle muodostuu näkyvä sienivaippa |
| emikukkakärkinen | kukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon kärkiosassa |
| emikukkatyvinen | kukinnosta, jossa emikukat sijaitsevat kukinnon tyvellä |
| emiöperä | perä, joka kohottaa emiön muiden kukan osien yläpuolelle |
| endokarppi | hedelmän seinän eli perikarpin sisin kerros |
| epiblema | juuren solukerroksista ulommaisin |
| epifyyttinen | kasvin pinnalla kasvava |
| epigynia | ks. epigyyninen |
| epiteelisolu | pihkatiehyen tiehyttä reunustava, pihkaa erittävä tylppysolu |
| epizookoria | siementen tai itiöiden kulkeutuminen eläimen ruumiin pinnalla uudelle kasvupaikalle |
| epähedelmä | hedelmän kaltainen elin, joka ei synny yksin sikiäimestä vaan kukan muistakin osista |
| epämuodostunut | muodoltaan epänormaaliksi kasvanut |
| epätasaisen typäkkä | typäkkä lehti, jonka kärki on kuin poikki purtu |
| erikokoislehtisyys | ilmiö, jossa kasvilla on pysyvästi kahdenlaisia, keskenään erikokoisia lehtiä verson samassa kohdassa |
| erilaisitiöinen | itiökasvi, jolla on sekä iso- että pikkuitiöitä |
| erilaisitiöisyys | ks. erilaisitiöinen |
| erilaiskehäinen | kukka, jonka kehälehdet ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi |
| erilaislehtinen | ks. erilaislehtisyys |
| erilaispintainen | kasvin elin, jossa on kaksi selvästi erottuvaa pintaa, ylä- ja alapinta |
| erilaissekovartisuus | tilanne, jossa kasvilla on kahdentyyppisiä sekovarsia ja suvullinen lisääntyminen voi tapahtua vain eri tyyppien välillä |
| erilaistuminen | joukko yksilönkehitykseen kuuluvia tapahtumia, jotka erottavat tytärsolut emosoluista |
| erilaistumisvyöhyke | solujen erilaistumisen ja solukoiden kehittymisen vyöhyke juuressa |
| erilaisvartaloinen | kasvitaksonista, jolla on emilehtien vartaloiden pituuden suhteen kahden- tai kolmenlaisia kukkia |
| erilaisvartaloisuus | kasvitaksonin ominaisuus, jossa kasvilla esiintyy kaksi tai kolme perinnöllistä tyyppiä, joiden emiön vartalot ovat eripituiset ja näin emiön luotti ja heteiden ponnet ovat eri korkeudella |
| erilehtinen | kukka, jonka kukkalehdet kasvavat toisistaan erillään |
| erillinen | terälehti, verholehti, hede tai emi, joka ei ole yhdistynyt muiden elinten kanssa |
| erilliseminen | kukka tai emiö, jonka emilehdet ovat erillä toisistaan |
| erillisemisyys | ks. erilliseminen |
| erillislehtinen | teriö, verhiö tai emiö, jonka lehdet ovat erillisiä |
| erillisverhiöinen | kukka, jonka verholehdet kasvavat erillä toisistaan |
| eritenysty | monisoluinen eritysrakenne kasvin pinnassa tai pinnan alla |
| eriteräinen | kukka, jonka terälehdet ovat erillisiä, eivät yhteenkasvaneita |
| esipaljassiemeniset | ryhmä fossiilisia, itiöiden avulla lisääntyneitä puita, joita pidetään paljassiemenisten kasvien esimuotoina |
| eusteeli | Ytimellinen varsien steelityyppi, jossa esijällestä syntyvät primääriset kuljetussolukot ovat erillisinä johtojänteinä. Sekundäärivaiheessa jälsi yhdistää jänteet sylinteriksi. Harvinaisessa Tilia-tyypin paksuuskasvussa esijälsi on rengasmainen ja erillisiä johtojänteitä ei esiinny. |
| formaatio | tiettyjen kasvumuotojen vallitsema näennäisen yhtenäinen kasvillisuusalue, ylittää tyypillisesti ilmasto- ja maaperäalueiden rajoja |
| fotoautotrofi | yhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on epäorgaaninen |
| fotoheterotrofi | yhteyttävä eliö (fototrofi), jonka hiilenlähde on orgaaninen |
| fotosynteesi | kasveissa ja muissa omavaraisissa eliöissä tapahtuva hiilen assimilaatio, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan auringonvalon avulla sokerituotteita ja happea |
| fototrooppinen | ks. fototropismi |
| frond | suuri, liuskoihin jakautunut lehti |
| fysionomia | organologiaan perustuva luokittelu |
| fytotoksinen | kasveille taudin aiheuttava tai kasvua rajoittava |
| genotyyppi | yksilön perintötekijöiden muodostama kokonaisuus |
| geotrooppinen | sellainen kasvinosa, jonka kasvu riippuu painovoimasta |
| gynodieekkinen | kasvi, jolla on sekä emikukkia että kaksineuvoisia kukkia, mutta eri yksilöissä |
| gynomonoikkinen | kasvi, jolla on emikukkia ja kaksineuvoisia kukkia samassa yksilössä |
| haara | hankasilmusta kasvava varren osa |
| haarajatkoinen | hankahaarainen varsi, jonka kasvu jatkuu hankasilmusta |
| haarajatkoinen haarautuminen | kasvin haarautumistapa, jossa pääranka ajoittain vaihtuu |
| haararanka | haaran osa, johon lehdet kiinnittyvät |
| haarautuminen | haarojen muodostuminen kasvin versoon |
| haavapihkatiehyt | vioittuneeseen solukkoon muodostunut pihkatiehyt |
| habitaatti | elinympäristö, paikka, jossa eliö elää ja jonka se vaatii elinpiirikseen. |
| hadaalivyöhyke | valtameren syvin vyöhyke, johon kuuluvat yli 6000 metrin syvänteet |
| haihtuminen | veden muuttuminen höyryksi, joka kasveissa tapahtuu tyypillisesti ilmarakojen kautta |
| hajaputkiloinen | vuosiluston putkilot ovat läpimitaltaan jokseenkin samankokoisia ja tasaisesti jakautuneita |
| halkeileva | karkea ja epätasainen |
| halkihaarainen | varsi, jonka kasvupiste jakautuu kahtia ja kummastakin osasta muodostuu haara |
| halkihaarautuminen | kasvien haarautumistapa, jossa syntyy kaksi keskenään lähes tai täysin samanarvoista haaraa |
| halkoinen | lehtilapa, joka on jakautunut matalien lovien jakamiin liuskoihin |
| hammasluomainen | emilehtien saumoista hammasmaisesti avautuva kota |
| hammaspaksunnos | hammasmainen sekundaariseinän paksunnos ydinsäteen putkisolun sisäseinässä |
| hankahaarainen | hankasilmuista haaroittuva varsi |
| hankakarva | kaksihaarainen karva |
| hankasipuli | sipulin hankasilmusta muodostunut uusi sipuli |
| haplosteeli | kasvien johtosolukoiden järjestymistyyppi, jossa johtosolukkopatsas on liereä |
| hapsihaiven | siemenen tai hedelmän lenninlaitteen ohut, pitkä, haaraton karva |
| hapsihaiveninen | kasvin pinnasta, joka on hapsihaiventen peittämä |
| hapsikarva | ohut, pitkä, haaraton karva |
| hapsikarvainen | hapsikarvojen peittämä |
| hapsiliuskainen | lehti, jonka liuskat ovat hiusmaisen ohuet |
| harittava | epäsuorasti ulospäin suuntautuva |
| harittavahaarainen | epäsäännöllisesti moniin suuntiin kasvava |
| harju | jääkauden aiheuttama kerrostuma, joka on syntynyt sulavan jäätikön sisällä virranneen joen pohjaan |
| harmaakarvainen | harmaiden karvojen peittämä |
| harsu | sellainen kukinto, jossa kukat sijaitsevat kaukana toisistaan |
| harsuuntuminen | puiden lehti- tai neulasmassan häviäminen |
| harvennushakkuu | metsän kasvatuksen menetelmä, jossa puustoa harventamalla parannetaan jäljelle jäävien puiden kasvua |
| havupuut | paljassiemenisten Coniferae-luokan lahko |
| head | kukinto, jossa varrettomat kukat sijaitsevat tiheässä rykelmässä |
| hedekasvi | kaksikotisen kasvin hedekukallinen yksilö |
| hedelmistö | selvärajainen, yleensä tiivis hedelmäryhmä |
| hedelmys | lohkohedelmän yksisiemeninen osa |
| hedelmäkehto | hedelmää suojaava kova, kuppimainen rakenne, joka on muodostunut yhdistyneistä suojussuomuista |
| hedelmän seinä | sikiäimen seinästä hedelmälle kehittynyt, tavallisesti kolmikerroksinen seinä |
| hedelmäperä | varren osa, jonka kärjessä on hedelmä |
| hedelmäryhmä | lukuisista yksittäisistä hedelmistä koostuva rakenne |
| hedelmäsuojus | hedelmää suojaava, kukan yhdiskasvuisista esi- ja tukilehdistä syntynyt rakenne |
| hedelmäverhiö | kehä- tai esilehdistä muodostunut hedelmää ympäröivä suojus |
| hedelmöitys | vastakkaista sukupuolta olevien sukusolujen ja niiden tumien yhtyminen |
| heikosti kehäputkiloinen | ainakin vuosiluston uloimmat putkilot ovat läpimitaltaan muita putkiloita pienempiä ja tiheämmässä |
| hemiboreaalinen | boreaalisen ja nemoraalisen vyöhykkeen väliin jäävä kasvillisuusvyöhyke |
| herkogamia | ponsien ja luottien toisistaan kaukainen sijainti kukassa |
| heterogeeninen ydinsäde | lehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vaakasolujen ohella pystysoluja tai neliömäisiä soluja |
| heterosellulaarinen ydinsäde | havupuiden ydinsädetyyppi, jossa on sekä tylppy- että putkisoluja |
| hetiö | kukan hede tai useampien heteiden muodostama kokonaisuus |
| hetiöperä | perä, joka kohottaa hetiön muiden kukan osien yläpuolelle |
| hienohampainen | hammaslaitainen lehti, jonka pykälät ovat pienet |
| hienokarvainen | hentojen, lyhyiden karvojen peittämä |
| hienokurttuinen | kevyesti ryppyinen |
| himmeä | läpikuultamaton |
| hiukkanen | pieni osanen |
| hohkainen ydin | sienimäinen kudos varren tai juuren keskellä |
| holarktinen alue | kasvimaantieteellinen valta-alue, joka käsittää suurimman osan pohjoisesta pallonpuoliskosta eli Euroopan, Pohjois-Afrikan, Aasian keski- ja pohjoisosat sekä Pohjois-Amerikan |
| homogeeninen ydinsäde | lehtipuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain yhdenmuotoisia tylppysoluja, vaakasoluja |
| homosellulaarinen ydinsäde | havupuiden ydinsädetyyppi, jossa on vain tylppysoluja |
| huiskilo | pitkälapakkoinen, terttumainen kukinto, jonka alimmista nivelistä lähtevät kukkaperät ovat pitkiä ja ylimmistä lähtevät lyhyitä |
| huokonen | ohut kohta soluseinässä |
| huppumainen | hupun tai kypärän muotoinen |
| huuli | 1. huulimaisen teriön tai verhiön erillinen ylä- tai alaosa 2. kämmekkäkasvien kukkien huulimainen rakenne, joka muodostuu muuntuneesta kolmannesta kehälehdestä |
| huulikukkainen | ks. huulikukkaiskasvit |
| huulimainen | teriö, jonka liuskat muodostavat ylä- ja alahuulen |
| hypantio | maljakehäisen kukan kuppimainen, kukkapohjuksesta ja tyveltä yhdistyneistä kehälehdistä muodostunut rakenne |
| hypodermi | päällysketon alla oleva solukerros maanpäällisissä versonosissa |
| hypogynia | ks. sikiäisalainen |
| hyötäminen | viljeltyjen kasvien kukkimisen tai silmujen puhkeamisen tarkoituksellinen nopeuttaminen |
| höyhenmäinen | hento ja ohut |
| idioblasti | kasvisolu, joka poikkeaa huomattavasti muotonsa, sisältönsä tai kokonsa puolesta viereisistä saman solukon soluista |
| ikkunahuokonen | havupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on hyvin kapea muistuttaen yksinkertaista huokosta, huokosaukko hyvin kookas |
| ilmajuuri | juuri, joka on muodostunut kasvin maanpäällisistä osista |
| ilmalehti | vesikasvin vedenpinnan yläpuolelle yltävä lehti |
| ilmarakko | ilman täyttämä rakkula |
| ilmarako | yhteyttämiseen ja hengittämiseen tarvittava pieni aukko putkilokasvien vihreissä osissa tai aitosammalten itiöpesäkkeen tyviosan päällysketossa |
| ilmarakojuova | runsaiden, jonoissa sijaitsevien ilmarakojen vaaleana tai sinertävänä erottuva juovamainen muodostelma, tavallisesti lehden alapinnalla |
| ilmaraollinen | rakenteesta, jossa on ilmarako |
| ilmaruusuke | ruusuke, joka sijaitsee kasvin latvassa |
| ilmavarsi | kasvin maanpäällinen varsi |
| ilmaverso | verson maan- tai vedenpinnan yläpuolinen osa |
| imujuuri | loiskasvin isäntäänsä kasvattama elin, jolla loinen ottaa vettä ja ravinteita |
| interfoliaarinen korvake | kahden vastakkaisen toisiinsa liittyneiden korvakkeiden muodostama lehtimäinen rakenne |
| intiini | siitepölyhiukkasen seinän sisempi, pehmeä kerros |
| irtoamissolukko | kasvukauden päätyttyä lehtensä pudottavien kasvien lehtikantaan sekä kukkien ja hedelmien kiinnittymiskohtiin kehittyvä solukerros |
| isoitiö | erilaisitiöisten kasvien suurempi itiötyyppi, josta kehittyy naarasgametofyytti |
| isoitiöpesäke | erilaisitiöisten kasvien rakenne, jossa muodostuu isoitiöitä |
| isoitiöpesäkelehti | rakenne, jonka yhteydessä isoitiöpesäkkeet sijaitsevat |
| isomorfinen | ulkonäöltään samankaltainen mutta alkuperältään erisyntyinen |
| isotomia | kasvin tai sienen halkihaarautuminen jossa syntyy kaksi keskenään täysin samanarvoista haaraa |
| istukkatyyppi | istukan sijoittuminen sikiäimessä |
| itiö | mikroskooppisen pieni, lisääntymiseen tai leviämiseen erikoistunut solu tai soluryhmä |
| itiökasvi | itiöiden avulla lisääntyvä kasvi |
| itiölehti | lehti, jossa on yksi tai useampi itiöpesäke |
| itiöpesäke | itiökasvien ja sienten pieni lisääntymiselin, jonka sisällä itiöt kehittyvät |
| itiöpesäkeperä | varsimainen rakenne, johon itiöpesäkkeet kiinnittyvät |
| itiöpesäkeryhmä | rajattu joukko itiöpesäkkeitä |
| itiötähkä | tähkämäinen elin, jossa on lukuisia pieniä, lähekkäisiä itiölehtiä |
| itsehedelmöitys | samasta yksilöstä peräisin olevien naaras- ja koirassukusolujen yhtyminen |
| itsepölytys | kasviyksilön tai sen kasvullisen jälkeläisen oman siitepölyn suorittama pölytys |
| itsoplaani | kasvin juuren pintakerros |
| itu | versokasvin tai sen versonosan ensimmäinen kehitysvaihe |
| ituaukko | siitepölyhiukkasen seinämän eksiinissä oleva ohuempi kohta, josta siiteputki kasvaa ulos hiukkasen itäessä |
| itujyvänen | sammalten, levien ja sanikkaisten kasvullinen leviäin |
| iturihma | sammalten lehtihankoihin kehittyvä leviäin |
| itusilmuinen | kasvi, joka tuottaa itusilmuja |
| itutuppi | heinäkasvien ensimmäisen maanpinnalle kasvavan lehden ympärillä oleva rakenne |
| ituverso | sammalen lehtihankaan kehittyvä hedetön tai pienilehtinen leviäin |
| jakoinen | lehtilapa, joka on jakautunut syvien lovien jakamiin liuskoihin |
| jalkamainen | sormiliuskainen lehtilapa, jossa sivummaiset liuskat ovat edelleen jakautuneet kahtia |
| jalot lehtipuut | puuvartisia lajeja, jotka vaativat emäksistä tai muuten runsasravinteista kasvualustaa |
| jauheinen | jauhomaisen aineen peittämä |
| jonosilmu | hankasilmu, joita kehittyy lehtihankaan useita jonoon varren pituussuunnassa |
| jouhimainen | hyvin ohuista ja pitkistä lehdistä |
| joustin | maksasammalten ja kortteiden itiöpesäkkeissä olevia kierteisiä soluja, jotka kuivuessaan suoristuvat ja sinkoavat itiöt pesäkkeestä |
| joutohede | hede, joka ei muodosta siitepölyä |
| jugum | 1. harjanne tai vako kasvien tai eläinten rakenteessa 2. eräiden perhosten etusiiven takareunan liuska, joka yhdistää etu- ja takasiiven toisiinsa |
| juurakko | maanalainen, monivuotinen varsi, jonka nivelvälit ovat lyhyet ja joka sisältää vararavintoa |
| juurakollinen | kasvista, jolla on juurakko |
| juurehtiva | varsi, jonka nivelistä kasvaa juuria |
| juurenhuntu | solukko, joka ympäröi juuren kärkeä suojaten kasvusolukkoa juuren kasvaessa maahan |
| juurenniska | pääjuuren ylimpänä sijaitseva, varteen rajoittuva osa |
| juuri | putkilokasveille luonteenomainen lehdetön, yleensä maansisäinen peruselin |
| juurihaara | emojuuren lieriöketosta alkunsa saava sivujuuri |
| juurikarva | kasvin ritsodermissa oleva yksisoluinen karvamainen rakenne |
| juurikarvavyöhyke | juuren kärkeä lähellä oleva pituussuuntainen vyöhyke, jossa on tyypillisesti paljon juurikarvoja |
| juurimukula | juureen syntyvä mukula |
| juuripaine | versokasvien juuristoihin muodostuva paine, joka auttaa kasvia siirtämään vettä juuresta varteen |
| juuripurje | eräiden trooppisten kasvien ilmajuurten monikerroksinen kuollut päällysketto |
| juurisilmu | kaksisirkkaisten kasvien juureen kehittyvä silmu |
| juuristo | kasvin juurten muodostama kokonaisuus |
| juurivesa | juurisilmusta kasvava verso |
| juurtumahapsi | karvamainen rakenne, joka kiinnittää kasvin tai jäkälän alustaansa |
| jyvä | heinäkasvien hedelmä, jossa siemenkuori ja hedelmän seinä ovat kasvettuneet yhteen |
| jyväksekäs | pintarakenteesta, jossa on pieniä nokareita |
| jälkielin | elin, joka kehittyy kasvilla epänormaaliin paikkaan myöhäsyntyisesti |
| jälkijuuri | poikkeukselliseen paikkaan myöhäsyntyisesti kehittynyt juuri |
| jälkisilmu | silmu, joka ei synny verson kärkeen eikä lehtihankaan |
| jännejälsi | varren jällen johtojänteen alueelle syntyvä osa |
| jännevälijälsi | kahden johtojänteen väliin syntyvä osa kasvin jällessä |
| jäykkä | kankea, ei taipuisa |
| jääpolte | yöpakkasista johtuvan pintaroudan aiheuttama kuivuus, joka tuhoaa juuri kasvunsa aloittaneita kasveja keväisin |
| kaarikarva | kaareva, yleensä lyhyt ja pinnanmyötäinen hapsikarva |
| kaarna | pääosin kuolleista korkkisoluista muodostuva kuori, joka suojaa puuvartisen kasvin vartta |
| kaksihaaraviuhko | viuhkomainen kukinto, jonka kaksi sivuhaaraa ovat jakautuneet edelleen kahteen haaraan, joiden päässä on kukka |
| kaksikotinen | eliö, jonka koiras- ja naarassukusolupesäkkeet ovat eri yksilöissä |
| kaksikuntainen | kukka, jonka heteiden palhot ovat liittyneet yhteen kahdeksi kimpuksi, mutta ponnet ovat erillään |
| kaksikylkinen | sellainen kasvin elin, jolla on kaksi symmetriatasoa |
| kaksilehdykkäinen | kerrannaislehti, jossa on on vain yksi lehtipari |
| kaksiliuskainen | lehtilapa, joka on jakautunut kahteen samansuuruiseen liuskaan |
| kaksilokeroinen | emiö, jossa on kaksi erillistä lokeroa |
| kaksimuotoisuus | ks. kaksimuotoinen |
| kaksiosainen | lehtilapa, joka on jakautunut kahteen liuskaan |
| kaksipihainen huokospari | rengashuokosten muodostama huokospari |
| kaksipuoliskoinen | tyypillinen heteen ponsi, jossa on kaksi puoliskoa ja täten neljä pölylokeroa |
| kaksirivinen | lehdet tai muut elimet, jotka ovat sijoittuneet varteen vastapäisiin riveihin |
| kaksisirkkainen | kasviyksilö, joka kuuluu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan |
| kaksisirkkaiset | koppisiemenisten luokka, johon kuuluvien kasvien alkiossa on kaksi sirkkalehteä |
| kaksoishedelmöitys | koppisiemenisten kasvien hedelmöittymistapahtuma |
| kaksoiskupera | kupera molemmin puolin |
| kalju | karvaton, piikitön, suomuton pinta |
| kaljuuntuva | pinnasta, joka on ajan myötä tulossa paljaaksi |
| kalkkivaikutus | maaperän kalsiumin aikaansaama vaikutus kasvillisuuteen ja kasvistoon |
| kallus | kasvien aktiiviesti jakautuva, erilaistumaton solukko, jota syntyy mm. haavoittumiskohtiin |
| kallussolukko | erikoissolukko, jota muodostuu vauriokohtaan |
| kalyptra | sammalen itiöpesäkettä suojaava huntumainen rakenne |
| kampamainen | elin, jossa olevat liuskat ovat järjestyneet kuin piikit kammassa |
| kannus | kehälehden kapea, suppilomainen lisäke, joka usein toimii mesivarastona |
| kansi | kodan päässä oleva luukku |
| kansikota | kansiluomainen kota |
| kansiluomainen | kota, jonka kärkiosa avautuu kuin kansi |
| kanta | yhden kasvin jälkeläiset riippumatta pölytystavasta |
| kapealiuskainen | lehtilapa, joka on jakautunut kapeisiin liuskoihin |
| kapean vastapuikea | kapea, pyöreäkärkinen, kärjestä leveimmillään ja tyveä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa |
| kapeanpuikea | kapea, pyöreätyvinen, tyveltä leveimmillään ja kärkeä kohti vähitellen kapeneva lehtilapa |
| kapeansoikea | lehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja joka on kolme kertaa niin pitkä kuin leveä |
| kapeansuikea | lehtilapa, jonka levein kohta on keskilehden ja tyven välissä ja joka on kuusi kertaa niin pitkä kuin leveä |
| kapeaväliseinäinen | hedelmästä, jolla on kapea väliseinä |
| karhea | rosoinen, järsityn näköinen |
| karheahko | melko karhea |
| karheanystyinen | karheiden, syylämäisten ulkonemien peittämä |
| karpofori | 1. sarjakukkaiskasvien erillinen perä, joka muodostuu lohkohedelmän hedelmyksen kannattimeksi 2. kohokkikasvien Silenoideae-alaheimolla kukkapohjuksesta ensin emilehdet ja sitten kodan kohottava perä |
| karva | kasvin päällysketosta kasvava taipuisa tai piikkimäinen rakenne |
| karvainen | karvojen peittämä |
| karvoitus | kasvin pinnassa oleva karvapeitto tai muu päällysketon lisäke |
| kasvainranka | vuosikasvaimen varsi, jossa lehdet ovat kiinni |
| kasvi | eliö, jolle on luonteenomaista paikallaan pysyminen, hermoston puuttuminen ja soluja ympäröivä selluloosaseinä |
| kasvikunta | eliökuntaan kuuluva kunta, jonka muodostavat kasvit |
| kasvilaji | kasviyksilöistä tai -populaatioista muodostuva laji |
| kasvillisuus | tietyn alueen kasviyhdyskuntien muodostama kokonaisuus |
| kasvillisuusanalyysi | kasvipeitteen rakenteen tutkimus |
| kasvillisuuskartta | tietyn alueen kasvillisuutta kuvaava kartta |
| kasvillisuusseuraanto | kasvillisuuden muuttuminen asteittain tietyllä paikalla tietyn ajan kuluessa |
| kasvimorfologia | kasvien muoto- ja rakennesuhteita ja niissä ilmeneviä säännönmukaisuuksia tutkiva tieteenala |
| kasvinsuojelu | toiminta, jossa pyritään vähentämään viljelykasvien sadon pienenemistä tai sen laadun huononemista |
| kasvio | tietyn alueen kasviston järjestelmällinen kirjallinen esittely |
| kasviplankton | pienikokoisten levät muodostama plankton, joka käsittää bakteerit, syanobakteerit ja mikroskooppiset levät |
| kasvisiimaeliöt | siimaeliöitä, joiden soluissa on usein viherhiukkasia |
| kasvisto | tietyllä alueella tai tiettynä aikana kasvavien kasvilajien joukko |
| kasvullinen lisääminen | ks. kasvullinen lisääntyminen |
| kasvullinen lisääntyminen | kasvien suvuton lisääntyminen erilaisten leviäimien avulla |
| kasvumuoto | kasvin ulkoasutyyppi |
| kasvupaikka | homogeeninen elinympäristö, jonka voi määritellä abioottisten ympäristötekijöiden kuten maaperän muodon, kallioperän, maalajin, pH:n, hydrologian, eksposition ym. perusteella |
| kaulifloria | kukkien tai kukintojen muodostuminen kasvin puutuneeseen runkoon |
| kehittynyt | 1. alkuperäisestä muuttunut tai myöhempää alkuperää oleva 2. erilaistunut tai erikoistunut |
| kehräkukka | mykerön keskiosassa sijaitseva kukka, joka on yleensä torvimainen |
| kehto | mykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama kokonaisuus |
| kehäliuska | yhdiskehäisen kukan lehti, joka ei ole erilaistunut selvästi terä- tai verholehdeksi |
| kehänpäällinen | sikiäin, joka sijaitsee kehälehtien ja heteiden yläpuolella |
| kehäputkiloinen | vuosiluston kevätpuun putkilot ovat läpimitaltaan huomattavasti kookkaampia ja sijaitsevat tiheämmässä kuin kesäpuun putkilot |
| kehäsukanen | sukaseksi muuttunut kehälehti |
| keihäsmäinen | kolmiliuskainen, keihäänmuotoinen lehtilapa, jonka kaksi tyviliuskaa ovat päätöliuskaa pienempiä |
| keihästyvinen | lehtilapa, jonka tyvessä on kaksi terävähköä sivulle suuntautuvaa liuskaa |
| kelluslehti | vesikasvin lehti, jonka lapa kelluu veden pinnalla |
| kelluslehtinen | vesikasvi, jonka lehdistä ainakin osa kelluu veden pinnalla |
| keltalevät | kasvikunnan kaari |
| kerrannainen | rakenne, joka muodostuu useasta samanlaisesta osasta |
| kerrannaishuiskilo | huiskilo, jonka jokainen kukkaperä haarautuu uudeksi huiskiloksi |
| kerrannaislehti | lehti, jonka lapa on jakautunut lehdyköiksi |
| kerrannaisterttu | kerrannaiskukinto, jonka terttumainen kokonaisuus muodostuu terttumaisesta päätekukinnosta ja sen alapuolella olevista terttumaisista osakukinnoista |
| kerrannaistähkä | tähkä, jonka lapakossa on perättömiä tai lyhytperäisiä pikkutähkiä |
| kerrottukukkainen | kukasta, jossa on vähintään kaksinkertainen määrä terälehtiä kuin normaalisti |
| keski-istukka | keskellä sikiäintä sijaitseva istukka |
| keskiliittoinen | sellainen elin, joka on joko kiinnittynyt toiseen keskiosastaan tai kiinnittynyt toisen elimen keskiosaan |
| keskipitkävartaloinen | erilaisvartaloinen kukka tai kukkiva kasvi, jolla on pitkiä ja lyhyitä heteitä ja emiön vartalo pituudeltaan keskipitkä |
| keskisuoni | lehtilavan keskellä tyvestä kärkeen kulkeva vahva suoni |
| keskuslieriö | juuren keskuksen lieriömäinen rakenne, jonka sisällä on johtosolukko |
| keskustuma | alkiorakon keskussolun diploidinen tuma |
| keuhkosammalet | maksasammalten luokan lahko |
| kiehkura | samassa nivelessä sijaitsevien haarojen, kasvulehtien tai kukkalehtien muodostama kokonaisuus |
| kiehkurainen | lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on vähintään kaksi lehteä |
| kieleke | lehtilavan ja -tupen yhtymäkohdassa oleva pieni, usein läpikuultavan ohut lisäke |
| kielekekorvake | eräiden vitakasvien varren ja lehtikannan yhtymäkohdassa oleva kalvomainen lisäke |
| kielikukkainen | jolla on kukinnossaan kielikukkia |
| kielimäinen | yhdislehtinen, tyveltä torvimainen teriö, jonka laide on vastakohtainen, litteä, sivulle kaartuva |
| kiemura | yksihaarainen viuhko, jossa sivuhaarat kehittyvät aina samaan suuntaan |
| kierrepaksunnos | putkisolun ja putkilon solun sisäseinässä oleva sekundaariseinän paksunnos |
| kierreviuhko | viuhko, jossa haarautuminen jatkuu vain oikean tai vain vasemmanpuoleisesta hangasta |
| kierteinen (lehtiasento) | lehtiasento, jossa varren kussakin nivelessä on yksi lehti |
| kiertyen köynnöstäjä | kasvista, joka köynnöstää kiertymällä jonkin ympärille |
| kiilamainen | kolmion muotoinen lehtilapa |
| kiilatyvinen | tyveltä kiilamainen lehtilapa |
| kiinnikasvanut | kasvin osat, jotka ovat yhdistyneet jo syntyhetkellä ja kehittyneet yhteen liittyneinä |
| kiinnittymislisäke | siitepölymyhkyn kannatin |
| kiinnityselin | joidenkin sienten ja sekovartisten kasvien elin, joka sitoo kasvit alustaansa |
| kiinnityslevy | kärhen päässä oleva imukuppimainen rakenne, jolla kasvi kiinnittyy alustaansa |
| kiipimäjuuri | juurikarvojen avulla alustaan tarttuva kasvin versojuuri, jonka avulla kasvi kiipeää ylöspäin |
| kilpilehti | nimitys lehdelle, jonka lapa on kilpimäinen |
| kilpimäinen (elin) | pieni, ympyränmuotoinen elin, jonka keskikohta on koholla |
| kimppu | keskenään samanlaisten ja samasta kohdasta kasvavien versojen, kukkien tai lehtien ryhmä |
| kirjavalehtinen | kasvi, jonka muutoin vihreissä lehdissä on erivärisiä laikkuja johtuen paikallisesta lehtivihreän puuttumisesta |
| kitukasvuinen | kasvi tai kasvin osa, joka on normaalia heikommin kehittynyt |
| kloonaus | DNA-sekvenssin monistaminen siten, että se liitetään sopivaan vektoriin (usein plasmidi- tai virusgenomiin), joka sen jälkeen siirretään soluun, jossa muodostunut hybridi pystyy monistumaan |
| klooni | yhdestä kasviyksilöstä alkunsa saanut, kasvullisesti lisääntynyt yksilöjoukko |
| koherentti | sellaiset kasvinosat, jotka ovat kiinnittyneet lujasti toisiinsa, mutteivät yhdistyneet |
| koirasgametofyytti | koiraspuolinen gametofyytti |
| kokleaattinen | sellainen terälehtien järjestys nupussa, jossa isompi terälehti on osittain viereisten terälehtien päällä |
| koleoritsa | heinäkasvien alkion rakenne, jonka sisällä on alkeisjuuri |
| kolmeen kertaan kolmisorminen | kolmisorminen lehtilapa, jonka jokainen sormi on jakautunut kahteen kertaan toistamiseen kolmisormiseksi |
| kolmeen kertaan parilehdykkäinen | parilehdykkäinen lehtilapa, jonka lehdykät jakautuvat vielä kahteen kertaan pikkulehdyköiksi |
| kolmilehtinen | kasvi tai oksa, jossa on kolme lehteä |
| kolmiliuskainen | lehtilapa, joka on jakautunut kolmeen liuskaan |
| kolmilokeroinen | emiö, jossa on kolme lokeroa |
| kolmilukuinen | kukka, jolla on kutakin kukkalehteä kolme kappaletta |
| kolmimuotoinen | lajista, jonka yksilöt esiintyvät kolmena eri muotona |
| kolmiomainen | kolmion muotoinen lehtilapa |
| kolmiotainen | lehti tai kasvin muu elin, jonka kärjessä on kolme piikkiä |
| kolmisorminen | sormiliuskainen tai sormilehdykkäinen lehti, joka jakautuu kolmeen liuskaan tai lehdykkään |
| koloharjainen | rakenne, jossa on koholla oleva harjanne |
| kolpaattinen | siitepölyhiukkanen, jonka aukko on pitkulainen |
| kolporaattinen | sellainen siitepölyhiukkanen, jonka aukot ovat sporodermin ulkopinnalla pitkulaiset ja sisäpinnalla pyöreät |
| konseptaakkeli | joidenkin levien sekovarren pinnassa oleva sukupuolisolupesäkkeitä eli gametangioita sisältävä syvennys |
| koppisiemeniset | siemenkasvien ryhmän alaryhmä, johon kuuluvien kasvien siemenaiheet ovat emiön suljetussa sikiäimessä, josta siementen kypsyessä kehittyy hedelmä |
| korkeammat kasvit | kasveja, joiden rakenteelle on ominaista pitkälle kehittynyt solukkojen ja eri kasvinosien erilaistuminen |
| korkeusvyöhyke | korkeussuuntainen kasvillisuusvyöhyke alueella, jolla korkeuserot ovat suuria |
| korkki | puuvartisten kasvien korkkikuoren uloin kerros |
| korkkijälsi | kuoren parenkyymisolukosta kehittynyt solukko, joka synnyttää kasvia suojaavan korkkikuoren |
| korkkikuori | korkki- ja perussolukosta koostuva kuori, joka kasvin vanhetessa kehittyy varressa primaarisen kuoren ulkopuolelle ja juuressa sen sisäpuolelle |
| korkkisolukko | korkkijällen tuottama solukko |
| korkkitylppy | kasvin pintaa suojaava, tyypillisesti paksu solukerros, joka yhdessä korkin ja korkkijällen kanssa muodostaa kasvin korkkikuoren |
| korkosuoninen | lehtilapa, jonka suonet ovat erityisesti alapinnalla selvästi koholla |
| korsi | heinäkasvin varsi, jonka nivelvälit ovat onttoja ja nivelet täyteisiä |
| kortemaiset | sanikkaisten kaaren luokka |
| kortteet | kortemaisten luokan lahko |
| korvake | lehtimäinen, parillinen lehtikannan laajentuma lehden tyvellä |
| korvaketuppi | yhdiskasvuisten korvakkeiden muodostama, vartta ympäröivä tuppi nivelen yläpuolella |
| korvakkeellinen | lehti, jonka tyvellä on korvakkeet |
| korvakkeeton | lehti, jonka tyvellä ei ole korvakkeita |
| koukkukarva | kärjestä koukkumainen karva hedelmän tai siemenen pinnassa |
| kourasuoninen | sormiliuskainen lehtilapa, jonka pääsuonet haarautuvat samasta pisteestä liuskoihin |
| kouruinen | kourun muotoinen |
| kourumainen | lehtilapa, jonka laidat kääntyvät ylöspäin |
| kova nila | niinisyistä muodostuva nilan kuollut osa |
| ksylotomia | puusolukon (ksyleemin) rakennetta koskeva tieteenhaara |
| kuihtuva | elin, joka surkastuu muttei varise |
| kuitutrakeidi | havupuiden kesäpuun putkisolu tai lehtipuiden kuitutyyppi, jossa on rengashuokosia |
| kuivakkokasvi | kasvi, joka suosii kuivaa elinympäristöä |
| kukkakaava | kukan rakennetta kuvaava kaavamainen esitys |
| kukkakiehkura | kukkien muodostama kiehkura |
| kulmikkaanpuikea | kulmikkaasti puikea lehtilapa |
| kulotus | metsän uudistamismenetelmä, jossa poltetaan hakkuutähteet, pintakasvillisuus ja osa humuskerrosta |
| kultalevät | kasvikunnan kaari |
| kumariini | useissa kasveissa esiintyvä rengasrakenteinen, kitkeränmakuinen ja pistävän makeantuoksuinen yhdiste, jolla on siementen itämistä estävä ominaisuus |
| kuoppainen | epätasaisesta pinnasta |
| kuoppapisteinen | matalien kuoppien peittämä |
| kuori | 1. kasvin vartta ja juurta suojaava solukkorakenne 2. jäkälän sekovarren tiiviistä sienirihmastosta muodostunut pintakerros |
| kupressoidinen huokonen | havupuiden ristikentän huokostyyppi, jossa huokosrengas on yhtä leveä kuin huokosaukko, huokosaukko ellipsinmuotoinen |
| kupu | kehä, jossa verho- ja terälehdet ovat keskenään samanlaiset |
| kurouma | kapea kohta keskellä jotain kasvin osaa |
| kurttupintainen | lehdestä, jossa verkkomaisten suonten urat ja niiden väliin jäävät koholla olevat pinnat vuorottelevat |
| kylkilehti | maksasammalen selkäpuolella kahdessa rivissä sijaitsevat lehdet |
| kylmäkaraistuminen | loppukesällä alkava ja varsinaisesti syksyllä etenevä tapahtumasarja, joka valmistaa kasvit kestämään kylmää |
| kynnellinen | sellainen lehti, jolla on kynsi |
| kynsi | terälehden, verholehden tai suojuslehden kapea tyvi |
| kähärä | kihara tai aaltoileva |
| käpy | havupuiden kovettunut, tähkämäinen emikukinto, joka koostuu jäykästä lapakosta ja siihen kiinnittyneistä käpysuomuista |
| käpysuomu | siemenaihetta kannattava suomu kävyssä |
| kärhellinen | elin, jolla on kärhi |
| kärhijuuri | kosketukselle herkkä, tuen ympärille kiertyvä versojuuri |
| kärhilehti | lehti, jolla on kärhi |
| kärhivarsi | kärheksi muuntunut varsi |
| kärkihakuinen | kasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä |
| kärkikasvuinen | kasvin rakenteen kehittymistapa, jossa nuorimmat osat ovat lähinnä kärkeä |
| kärkikasvuisuus | ks. kärkikasvuinen |
| kärkikasvusolukko | kasvin varren tai juuren kärjissä oleva kasvusolukko, joka ylläpitää kasvin pituuskasvua |
| kärkikierteinen | rakenteen kärjestä lähtien kerälle kiertynyt |
| kärkinipukallinen | lehden tai muun elimen kärjestä, joka kapenee jyrkästi lyhyeksi kärkiulokkeeksi |
| kärkisilmu | verson kärjessä oleva silmu, joka huolehtii kasvin pituuskasvusta |
| kärkivoittoinen | kasvutapa, jossa elimen kärki kasvaa tyveä ja keskiosaa voimakkaammin |
| kärkivoittoisuus | ks. kärkivoittoinen |
| kärsä | lohkohedelmän kapea, siemenetön kärkiosa sarjakukkaiskasveilla |
| käärmeenkielimäiset | saniasten luokan lahko |
| köynneliäs | rentovartinen kasvi, joka kasvaa pystyyn vain tuen varassa |
| köynnös | rentovartinen kasvi, joka kiipeilee erilaisia tukia, yleensä toisia kasveja, pitkin |
| laakaruoti | litteä, lehtilapaa muistuttava lehtiruoti |
| laakavarsi | litteä, lehtimäinen varsirakenne |
| laakaverso | vihreä, litteä ja levymäinen laakavarsi |
| labium | Lamiaceae-heimon kasvien kukan alin lehtiliuska |
| lacinia | kapea, suippokärkinen liuska |
| laide (kehälehti) | 1. torvimaisen teriön tai verhiön laajentunut kärkiosa 2. terälehden tai verholehden laajentunut kärkiosa |
| laikuittainen ympäristö | habitaatti, jossa on merkittäviä paikallisia eroja tietyn eliölajin hyödyntämien ympäristöresurssien kannalta |
| laitakukka | mykerön laidassa oleva kukka |
| laitaluomainen | emilehtien reunoista avautuva kota |
| lanttopäinen | lehti, lehdykkä tai kehälehti, jonka kärjessä on laakea lovi |
| lateraaliset korvakkeet | korvakkeet, jotka sijaitsevat molemmin puolen lehden kiinnittymiskohtaa |
| lauhkea vyöhyke | kasvillisuusvyöhyke, jonka keskilämpötila on yli 10 C vähintään neljänä kuukautena vuodessa |
| lehden pintakerros | lehden pinta |
| lehdykkäinen | lehti, jonka lapa jakautuu lehdyköiksi |
| lehdykän korvake | korvakemainen lisäke lehdykän kannassa |
| lehti | varren nivelessä sijaitseva kasvin peruselin |
| lehtiaihe | siemenessä oleva lehden alku |
| lehtialaindeksi | kasvillisuuden lehtipinta-alan suhde vastaavaan maapinta-alayksikköön |
| lehtiarpi | pudonneen lehden arpi kasvin varressa tai haarassa |
| lehtiasento | lehtien järjestäytymistapa kasvin varrella |
| lehtiaukko | kasvin varressa lehden yläpuolella oleva aukko |
| lehtijäkälä | jäkälä, jonka sekovarsi on muodoltaan lehtimäinen ja tavallisesti reunoilta liuskainen |
| lehtikanta | lehden osa, jonka avulla lehti kiinnittyy varteen |
| lehtikiehkura | Ks. kiehkurainen. |
| lehtikorvake | korvan muotoinen liuska lehtilavan tai lehdykän tyvellä |
| lehtikorvakkeellinen | lehti tai lehdykkä, jonka tyvellä on lehtikorvake |
| lehtilaita | lehtilavan reuna |
| lehtimehukasvi | kasvi, jonka kasvulehtien lapa on muodostunut tavallista paksummaksi, meheväksi elimeksi eli mehilehdeksi |
| lehtimetsä | lehtipuista koostuva metsä, jollaisia on tyypillisesti lauhkeassa kasvillisuusvyöhykkeessä |
| lehtimäinen | lehden kaltainen |
| lehtipuut | koppisiemenisiin kuuluva puu, jonka lehtilapa on tyypillisesti leveä, litteä ja suhteellisen kookas |
| lehtisammalet | sammalten kaaren luokka |
| lehtivihreä | kasvien vihreä väriaine, jolla on keskeinen tehtävä fotosynteesissä |
| lehtivihreän puutos | klorofyllin puuttuminen kasvisolukudoksessa |
| lehtivihreätön | kasvi tai kasvin osa, jossa ei muodostu lehtivihreää |
| lenninhaiven | hedelmän tai siemenen hento, karvamainen, tuulilevintää edistävä laite |
| lenninhaiveninen | hedelmä tai siemen, jolla on lenninhaiven |
| leposilmu | lepotilassa kasvin silmu |
| leukoplasti | lehtivihreää sisältämätön kasvin kehitysvaihe |
| leveän pyöreähkö | lehtilapa, joka on lähes pyöreä mutta hieman leveämpi kuin pitkä |
| leveänpuikea | lehtilapa, jonka levein kohta on keskikohdan ja tyven välissä ja jonka pituuden suhde leveyteen on noin 6 : 5 |
| leveänsoikea | lehtilapa, jonka levein kohta on keskellä ja jonka leveyden ja pituuden suhde on n. 3 : 2 |
| leveäväliseinäinen | hedelmästä, jolla on leveä väliseinä |
| levinneisyysalue | lajin tai jonkin muun taksonomisen yksikön maantieteellinen esiintymisalue |
| levintä | kasvien leviäminen, joka tapahtuu leviäinten avulla |
| … lisää tuloksia | |