Kielitiede:refleksiivisyys

    Tieteen termipankista

    refleksiivisyys

    refleksiivisyys
    Määritelmä 1. sanan kieliopillisesti ilmenevä samaviitteisyys tai leksikaalisesti osoitettu semanttinen vastaavuus toisen kanssa
    2. ilmauksen kyky viitata itseensä ja kuvata merkityksensä kielenkäytössä
    Selite 1. Kieliopillisesti refleksiivisiä ovat esimerkiksi refleksiivipronominit, jotka ovat samatarkoitteisia lauseen subjektin kanssa (suomessa hän pesi itsensä), ja refleksiiviset verbijohdokset (esim. suomessa hän peseytyi). Myös refleksiivinen subjektista possessiivisuffikseja saa tulkintansa subjektista (hän pesi jalkansa).
    2. Metalingvisesti refleksiivisiä ovat selvimmin referentiaalisesti indeksiset ilmaukset, kuten puheaktipronominit (minä, sinä, me, te) ja -verbit (esim. puhua, sanoa, kirjoittaa, kertoa), joilla on performatiivisia tehtäviä.

    Erikieliset vastineet

    reflexivityenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Lucy1993, SilversteinM1993, ELL, LeinoP1993, RojolaL&LaitinenL1998

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:refleksiivisyys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:refleksiivisyys.)